N:o 63                          26 SUNNUNTAINA KOLMINAISUUDESTA 1858

Jo aivan läsnä aika on, joll´ Kristus kunniassansa, tääll´ tahtoo pitää tuomion hyväin ja pahain kanssa. Pois nauru, leikki puuttuupi, kosk´ maailma tuless´ kuluupi, kuin Pietari todell´ sanoo.

Tämä painava virsi löytyy kirjoitettuna suomalaisessa virsikirjassa N:o 404, ensimmäinen värssy.

Jo aivan läsnä aika on, joll´ Kristus kunniassansa, tääll´ pitää tahtoo tuomion, hyväin ja pahain kanssa. Pois nauru leikki puuttuupi. Täällä suruttomat nauravat ja iloitsevat synnissä, ja tekevät leikkiä, vielä Jumalan sanaa pilkkaavat ja ylönkatsovat. Mutta pian tulee se aika, että pois nauru leikki puuttuupi, koska Kristus kunniassansa tääll´ tahtoo pitää tuomion hyväin ja pahain kanssa. Ei jaksa suruttomatkaan nauraa, koska kuolema tulee niin kuin ansa hänen päällensä. Mutta se on pahempi, että he nauravat siihen asti, että hätä tulee. Ei he valmista itseänsä tuomiolle, vaikka tämä armon aika on niin lyhykäinen.

Kristityt ovat aina odottaneet tuomiota, sillä he tietävät, että Tuomari on heille armollinen. Mutta suruttomat ei ole koskaan odottaneet tuomiota, sillä he ovat siihen laihin eläneet, ettei ole mitään hyvää odottamista. Vaan koska tuomio tulee, silloin he nääntyvät pelvon ja odottamisen tähden niitä kuin maan piirin päälle tulevat. Kuinka moni nyt olis valmis astumaan Jumalan tuomion eteen siitä suuresta joukosta, jotka täällä pilkkaavat ja nauravat Jumalan totuutta. Juomarit ja viinaporvarit ilmanki ensimmäiseksi astuvat tuomion eteen kantamaan kristittyin päälle, niin kuin he täällä ovat kantaneet. Sitte ilmanki huorat ja varkaat tulevat kantamaan kristittyin päälle. He tulevat ilmanki kysymään kunniansa perään, jotka niin kunnialliset ovat. Kukas tiesi jos ei tule rouko heille turvaksi, koska heidän häpynsä paljastetaan ja koko maailma saapi nähdä, kuinka siviästi he ovat eläneet.

Kiroilijat ja tappelusmiehet kanssa tulevat tuomion eteen. Ilmanki he pudistavat nyrkkiä tuomarille, jos Hän tuomitsee väärin. Niitten perässä taitavat tulla ne siveät miehet, jotka ei uskokaan, että Tuomari saattaa heitä tuomita, koska he ovat oikein tehneet kaikille ihmisille. Niiden seurassa taitavat olla ne siveät huorat, rehelliset varkaat ja raittiit juomarit, jotka ei ole pahaa ajatelleet, jopa sitte tehneet. Ja viimein tulevat ne nöyrät kristityt, jotka ei ole ketään haukkuneet. Ja ne luulevat olevansa Tuomarin parhaat ystävät, vaikka het ei ole yhtään lahjaa antaneet Tuomarille.

Mutta se on pahempi, että Tuomari soimaa niitä senkaltaisista synnistä, joita het ei ole koskaan tehneet. Koska nimittäin Tuomari soimaa heitä armottomuudesta Häntä kohtaan, niin he sanovat: Herra, koska me näimme sinun olevan hädässä, ja emme ole sinua palvelleet? Näin nyt tulee Tuomari vääräksi tuomariksi, koska Hän tuomitsee armonvarkaita niistä synnistä, joita het ei tiedä tehneensä. Mikähän neuvo tulee silloin kristityille, joita täällä vihataan ja vainotaan maailman joukolta. Koko maailma odottaa, minkäkaltaisen tuomion ne saavat ylpeytensä tähden, jotka aina tuomitsevat muita ja itsensä pitävät hyvänä.

Minä luulen, että kristityt ovat antaneet lahjoja Tuomarille ja suostuttaneet Häntä. Jos Jumalan lasten päällekantaja tahtoo seisoa oikeuden päällä ja vaatii, että Tuomarin pitää tuomitseman kaikki oikeuden ja ansion jälkeen, niin Tuomari sanoo: Ketä minä armahdan, sitä minä armahdan. Mutta kyllä päällekantaja ja koko hänen joukkonsa suuttuvat hirmuisesti Tuomarille, koska kristityt pääsevät vapaaksi tuomiosta. He uhkaavat myös kostaa, mutta mitäs se auttaa? Heidän täytyy mennä häpeällä siihen järveen, joka on perkeleelle ja hänen enkeleillensä valmistettu.

Antakaat nyt lahjoja Tuomarille, kaikki katuvaiset ja uskovaiset, kantakaat Hänelle kultaa, hopiaa ja kalliit kivet. Antakaat Hänelle kaiken omaisuutenne, ja halatkaat Hänen jalkojaan, ja itkekäät Hänen jalkainsa päällä, ennen kuin Hän istuu tuomioistuimen päälle; ja rukoilkaat, että Hän armahtais teitä. Ja me toivomme, että Hän saattaa niin kääntää asian, että päällekantajat joutuvat sakkoa vetämään, mutta lainrikkojat pääsevät vapaaksi. Kuule, armollinen Tuomari, katuvaisten ja uskovaisten huokaus, ja ota heidän lahjojansa vastaan, että pelko tuomiosta katois, ja heidän sydämensä keviämmäksi tulis, ja ole edesvastaajana tuomiopäivänä. Isä meidän jne.

Matt. 25: 31

Pyhän evankeliumin johdatuksesta pitää meidän tutkisteleman, minkätähden ylimmäinen Tuomari soimaa suruttomia semmoisesta synnistä, jota het ei tiedä tehneensä?

Se kuuluu selkiästi evankeliumista, että net, jotka ovat vasemmalla puolella, ei sano nähneens Tuomarin hädässä olevan, koska he kysyvät: Herra, koska me näimme sinun isoovan taikka janoovan, alastomana eli vankeudessa eli sairaana, ja emme ole sinua palvelleet? Tässä nyt on yksi suuri sokeus, jota suruttomat ei tunne. He tunnustavat omalla suulla, ettei he ole nähneet Jeesusta hädässä olevan koskaan, vaikka suruttomat saattavat sanoa: Eipä kristitytkään ole nähneet Jeesusta hädässä, mutta het ovat kuitenkin auttaneet Häntä.

Moni surutoin raukka sanoo kristityille: Enemmän minä olen vaivaisia auttanut kuin sinä. Ja olkoon se suruttomain kerskaus, että he ovat enemmän auttaneet köyhiä, kuin kristityt. Mutta paavilaiset auttavat köyhiä paljota enemmän kuin suruttomat Lutheruksen seurakunnissa. Mutta me kuulemme evankeliumista, kuinka ylimmäinen Tuomari sanoo niille, jotka ovat oikealla puolella, mitä te teitte yhdelle pienimmälle minun veljistäni, sen te teitte minulle. Kutkas nyt ovat Jeesuksen veljet? Ei suruttomat usko, että nämät ylönkatsotut kristityt ovat Jeesuksen veljet, vaan he luulevat, että kaikki ihmiset ovat Jeesuksen veljet, ja erinomattain köyhät. Mutta me kuulemme, ettei hän ole saattanut muita pitää veljinä, kuin ainoastans opetuslapsiansa, jotka tekevät hänen Isänsä tahtoa.

Ei hän ole siis saattanut niitä suruttomia köyhiä pitää veljenä, vaan hän on sanonut Juudakselle, joka myös piti murheen vaivaisista: Teillä on aina vaivaiset jne. Kuinkas nyt käypi suruttomille, jotka ei ole nähneet Jeesusta hädässä. Jokohan ne tunnustavat sokeutensa, ettei het ole tunteneet, mitkä Jeesuksen veljet ovat. Jeesuksen opetuslapset ovat tämän laskun jälkeen hänen veljensä, ja joka Jeesuksen opetuslapsia on auttanut, koska he kristillisyyden tähden tämmätään oikeuteen, viedään vankeuteen eli sakotetaan, ja sen asian tähden tulevat kärsimään nälkää, vilua ja alastomuutta, eli janoa ja sairautta, että net vasta ovat Jeesuksen veljet, joita suruttomat vihaavat, pilkkaavat, ylönkatsovat ja pitävät vääränä profeettana ja villihenkenä.

Kuinkas suruttomat saattavat niitä pitää Jeesuksen veljenä, joita he pitävät vääränä profeettana ja villihenkenä? Heidän täytyy vihata niitä. Ja siinä suruttomat tekevät oikein isänsä tahdon, kuin on alimmaisessa taivaassa. Ne jotka seisovat vasemmalla puolella, ei ole saattaneet nähdä Jeesusta hädässä koskaan, eikä net ole hänen veljiänsä tunteneet, sillä Jeesuksen veljet ovat maailman silmissä niin kuin itse viholliset. Se nähdään myös siitä, koska apua kerjätään köyhille kristityille, ettei suruttomat voi tuta niitä lähimmäiseksi, jopa sitte Jeesuksen veljeksi.

Ei ole siis suruttomilla muuta kuin keiturin karvat, koska he viskaavat jonkun skillingin köyhän kukkaroon ja sanovat kristityille: Enemmän minä olen auttanut köyhiä kuin sinä. Et ole veikkoinen vielä auttanut vaivaisia niin paljon, kuin paavilaiset auttavat, vaikka teillä on aina vaivaiset, ja koska ikänäns te tahdotte, niin te saatte niille tehdä hyvää. Mutta Jeesus ei ole aina teillä. Ja jos oikia räkninki tehtäisiin, niin minä luulen, että suruttomain kerskaus siinä paikassa raukenee tyhjään.

Kukas enemmän on auttanut köyhiä tässä seurakunnassa, kuin kristityt? Mutta oikea syy, minkätähden suruttomat ei ole auttaneet Jeesusta, on se, että he ovat niin sokeat olleet, ettei he ole nähneet Jeesusta missään hädässä olevan. Ja Salomo kirjoittaa, että heidän pahuutensa teki heitä sokiaksi. Kyllä tämänaikaiset suruttomat voisit auttaa Häntä, jos he tuntisit Häntä, mutta ei he tunne Häntä, koska rietas on kääntänyt heidän silmänsä nurin, että he katsovat fariseusten silmillä vääräksi profeetaksi ja villihengeksi. Niin kuin senaikaiset fariseukset sanoit Jeesukselle: Sinä olet Samaritaanus ja sinulla on perkele, niin sanovat tämänaikaiset fariseukset kristityille: Te väärät profeetat, ja te villihenget.

Ei suruttomat eikä armonvarkaat usko ollenkaan, että nämät kristityt ovat Jeesuksen veljet. Ei ne saata pitää heitä kristittynä. Eikä ole tosin suruttomat koskaan pitäneet oikeita kristityitä kristittynä. Sillä Jeesuksen veljet ovat aina olleet maailmalle tuntemattomat. Joka aika ja joka paikassa, kussa oikeat kristityt on ilmestyneet, niin heitä on pidetty vääränä profeettana ja villihenkenä. Näettekös nyt, sokeat raukat, minkätähden Jeesus teitä soimaa sydämen kovuudesta ja armottomuudesta Häntä kohtaan? Te olette Jeesuksen ristin viholliset. Te olette vihanneet ja vainonneet Hänen veljiänsä. Te olette heitä ylönkatsoneet ja pilkanneet. Sillä Jeesus itse ja hänen veljensä ovat teille tuntemattomat.

Mitä taas köyhäin auttamiseen tulee, jonka päälle suruttomat rakentavat autuutensa toivon, niin ei liikene heiltä ylön paljon antaa vaivaisille, sillä muutamat eksyvät viinaporvarin taloon, koska heidän piti tuleman kirkkoon, ja sinne jääpi se hopia äyri, jonka heidän piti säästämän vaivaisille. Muutamat rakentavat komeat kartanot, ja joutuvat itse velkoihin, ettei ole auttamavaraa. Muutamat ostavat komeat hevoiset, ja hevoiset syövät vaivaisten osan. Muutamat ostavat ruotsin verkaa ja silkkihuivit, joilla he pääsevät kunnialla kulkemaan pimeyden valtakuntaan. Muutamat huoraavat niin paljon, että he tulevat itse vaivaiseksi. Kuinkas monta niitä jääpi, jotka ei ole omaansa haaskanneet turhuuden, huoruuden, koreuden eli juopumuksen kautta? Ja jotka ovat joutuneet vaivaiseksi, ne sanovat: Jumala teki meitä köyhäksi.

Nyt te olette nähneet viimeisen ajan merkit taivaassa. Pian alkaa Jumala vuodattamaan vihan maljansa maan päälle. Kansat pitää nääntymän pelvon ja odottamisen tähden. Suruttomat ei ole nähneet Jeesusta hädässä olevan, mutta kristityt ovat häntä auttaneet, vaikka het ei saata muistaa, koska he olisit Jeesusta auttaneet. Ei het ole hyviä töitänsä panneet muistoon, niin kuin omanvanhurskauden rakentajat. Mutta pois nauru, leikki puuttuupi, kosk´ Kristus kunniassansa tääll´ tahtoo pitää tuomion hyväin ja pahain kanssa. Jeesuksen oikiat opetuslapset odottavat aina tuomiota, mutta suruttomat ei luule tuomion tulevan tällä ajalla kuitenkaan. Ja sentähden he ovat rohkeat pilkkaamaan ja vihaamaan Jeesuksen veljiä, jonka tähden heitä tuomitaan. Tehkäät parannus ja tuokaat lahjoja Tuomarille, ennen kuin Hän istuu tuomioistuimelle. Amen.

Alkuperäinen / Aunon kokoelma / Helsingin yliopistonkirjasto /