N:o 54                            17 SUNNUNTAINA KOLMINAISUUDESTA 1853

Vapahtaja sanoo Luukkaan evankeliumissa, että kirjanoppineet ja fariseukset valitsevat ylimmäisiä sijoja eli paikkoja ehtoollisissa, niin kuin maailman herrain tapa on.

Maailman kunnian tähden he istuvat ylimmäisiksi häissä ja pidoissa. Tämän maailman kunnian tähden nuhtelee hän fariseuksia ja kirjanoppineita. Ja me tiedämme vakaisesti, että maailman kunnia on vielä samankaltainen kuin se ennen on ollut. Mitä maailman kunnia on pannut kirjanoppineita ja fariseuksia tekemään Vapahtajan aikana, sitä samaa komeutta hän vaikuttaa vielä nytkin niissä, jotka kirjanoppineitten ja fariseusten uskossa ovat. Ei suinkaan maailman kunnia ole vähemmäksi tullut Vapahtajan kuoleman jälkeen, vaan enemmän lisääntynyt sitte kuin maailma on paisunut viisaudessansa.

Suurempi viisaus ja järki nyt on maailman viisailla kuin Vapahtajan aikana, ja jota viisaammaksi he tulevat mielestänsä, sen suuremmaksi he tulevat voimassa ja kunniassa. Viimein tulevat he niin suuriksi ja kunniallisiksi, ettei he tarvitse enää yhtään Jumalata, ei taivaassa, eikä maan päällä. Mutta talonpojat seuraavat herrain perässä siinä samassa hulluudessa, vaikka niillä ei ole niin suuri järki ja viisaus kuin maailman herroilla, mutta on kuitenki suurempi ylpeys ja tyhmyys, koska heidän pitää matkiman herrain tapoja vaatteissa, ja ruoassa ja rakennuksissa.

Muutamat talonpojat tulevat maailmalta kunnioitetuksi rikkautensa tähden, ja muutamat voimansa tähden. Mutta se kaikkein hulluinta on, koska yksi tyhmä talonpoika pitää matkiman herrain tapoja vaatteissa ja käytöksissä; niin kuin Vapahtaja jo silloin nuhteli fariseuksia koreudesta, jolla he luulit enemmän kunniata voittavansa. Hän otti myös Johanneksen esimerkiksi, osottain kansalle, kuinka kaukana hän oli koreudesta, koska hän sanoi kansalle: Mitä te läksitte korpeen katsomaan? Ihmistäkö, joka pehmeitä kantaa? Menittekö katsomaan yhtä koreaa maailman herraa, joka on silkissä ja ruotsinverassa? Katso, sanoo Jeesus, "jotka pehmeitä kantavat, ovat kuningasten huoneissa."

Kuninkaan linnassa ovat koreat herrat, mutta tahtovat jo talonpojat olla silkissä ja ruotsinverassa, niin kuin kuninkaan linnassa herrain ja fröökinäin tapa on. Täällä on jo semmoiset silkkihuorat, joita ei ole ennen maailmassa linnoissakaan löytynyt. Täällä on jo talonpojat ruotsin verassa, että jokainen kuin heitä näkee, luulee että ne ovat korkeat herrat, joittenka edessä maaherrakin saa kumartaa. Täällä on jo semmoiset silkkihuorat, kuin ennen oli Herodeksen linnassa yksi kuninkaallinen huora, jonka tähden Johannes Kastaja menetti päänsä. Ja kuitenki olit esivanhemmat nahkavaatteissa, joita itse Jumala teki heille.

Tämmöisiä on maailman kunnia matkaan saattanut. Ja mitä se vielä matkaansaattaa, ennen kuin synnin mitta täytetään? Koska nyt kirjanoppineet ja fariseukset tulevat häihin, niin ne valitsevat ylimmäisiä istuimia, että heitä muka nähtäisiin maailmalta. Ja heillä on niin suuri kunnia, että he tappavat toinen toisensa yhden sanan tähden, joka kunniaan koskee. Ja kukas niille on kunnian antanut? Maailman herrat luulevat, että Jumala on heille kunnian antanut, ja niin luulevat myös kunnialliset talonpojat, että Jumala on heille kunnian antanut. Mutta minä luulen, että maailma ja perkele on heille kunnian antanut, koska he ovat kuitenki aikaa jo kunniattomiksi tulleet Jumalan edessä, koska he ovat kaikki yksi huoruuden sukukunta, niin kuin Vapahtaja sanoi: "Tämä väärä ja huoruuden sukukunta tahtoo ihmeitä nähdä."

Koska Johannes näki semmoisia tulevan hänen tykönsä, sanoi hän: "Te kyykäärmeitten sikiät, kuka teitä on neuvonut välttämään sitä tulevaista vihaa?" Semmoisillekos nyt Jumala on kunnian antanut? Kyllä maailman jumala antaa kunnian huoralle ja varkaalle, saati he panevat verkarokin päällensä ja silkkihuivin päähänsä, ja kumartavat hyvin maailman jumalan edessä. Varsin antaa heille maailman jumala kunnian, erinomattain kunniallisille viinaporvareille ja raittiille juomareille, niin myös siveille huorille ja rehellisille varkaille, saati he vaan panevat itsensä koreiksi ja saattavat hyvin juoda, kirota ja  tapella, huorin tehdä ja varastaa. Mutta Jeesus sanoi juutalaisille: "Kuinkas te saatatte antaa kunnian Jumalalle, jotka otatte kunnian toinen toiseltanne?"

Siinäpä nyt on paikka, joka osottaa, kuinka suuren vallan rietas on saanut ihmisten yli, koska he ottavat kunnian toinen toiseltansa ja jättävät Jumalan kunniatta. Ei ainoastansa ole siinä kyllä, että he ottavat kunnian toisiltansa, koska he kunnian tähden laittavat pitoja, ja kutsuvat sinne rikkaita, jotka tavaran tähden ovat kunniallisiksi tulleet, että he taas kutsuttaisiin takaisin heiltä. Mutta myös siinä osottaa perkele voimansa, koska hän panee muutampia kunnian tähden lakia käymään, muutampia hän panee kunnian tähden pirunpaskaa maistamaan, muutampia hän panee kunnian tähden kilpaa juomaan ja kilpaa kiroamaan, ja kilpaa tappelemaan. Erittäin sitä, että hän panee heitä kilpaa juoksemaan, kilpaa nostamaan, kilpaa soutamaan, kilpaa niittämään eli muuta työtä tekemään kilpaa, ja sen kunnian tähden on moni nuoruudessa pilannut terveytensä.

Onkos Jumala antanut teille kunnian, koska te menitte kilpaa juomaan ja kilpaa kiroamaan, ja kilpaa tappelemaan? Ilmanki maailman Jumala antaa teille kunnian helvetissä, koska te olette häntä täällä niin uskollisesti palvelleet. Jos se on tosi, että Jumala on antanut ihmiselle kunnian niin kuin maailman viisaat luulevat, niin vissimmästi on tämän maailman jumala antanut huoruuden sukukunnalle kunnian. Ja kukas on antanut juomareille kunnian, koska he alkavat kilpaa juomaan? Se on juomaritten mielestä suurin sankari, joka eniten kestää viinaa. Eikö ole itse perkele antanut isolle juomarille kunnian? Kukas on antanut yhdelle siveälle huoralle kunnian, koska hän itkee kunniansa perään valittain, että häntä viattomasti haukutaan? On myös nähty, että päävarkaat itkevät kunniansa perään, koska heitä viattomasti haukutaan.

Kukas on semmoisille antanut kunnian? Onkos Jumala antanut huorille ja varkaille kunnian? On ilmanki se jumala, joka asuu alimmaisessa taivaassa, antanut semmoisille kunnian. Mutta fariseukset, jotka ei ole huorat eikä varkaat, kukas niille on antanut kunnian, koska he valitsevat ylimmäisiä istuimia hääpidoissa ja synagogissa? Kukas niille on antanut kunnian, koska he panevat koreat vaatteet päällensä, nimittäin: verka rokit, silkki huivit ja mustat saappaat? Ilmanki heidän pitäis semmoisella koreudella kelpaaman Jumalalle, koska he kelpaavat hyvin maailmalle ja maailman ruhtinaalle? Ei ole kuitenkaan Johannes Kastaja saattanut semmoisilla vaatteilla saarnata parannusta kansalle. Eikä myös itse Vapahtaja ole koreudessa vaeltanut ympäri maakuntaa saarnaamassa.

Mutta maailman herrat ja kunnialliset talonpojat ovat aivan silkissä ja verassa, koska he tulevat häihin, että he nähtäisiin maailmalta. Ja silkki huorat tulevat myös kirkkoon näyttämään kauneuttansa ja siveyttänsä maailmalle. Mutta kristityille he näyttävät passinsa, jolla he pääsevät vapaasti kulkemaan huoruuden valtakuntaan. Näitä ja muita sen kaltaisia kunniallisia tapoja kunnian rietas panee tekemään, mutta aina pysyy heillä se usko, että Jumala on antanut heille kunnian.

Meidän pitää laveammalta tutkiman, kuka on antanut ihmisille kunnian, koska me olemme ensin rukoilleet kunnian Herraa, jonka kunnialliset ihmiset ovat ripustaneet kirouksen puuhun; että hän, joka tuli kunniattomaksi koko maailman edessä niitten tähden, joille rietas on antanut kunnian, ottais pois sen väärän kunnian, joka on suuri häpeä Jumalan edessä, että kaikki tulisit kunniattomiksi maailmassa ja antaisit riettaalle hänen kunniansa takaisin. Kuule, kunnian Herra, kunniattomain huokaus! Isä meidän jne.

Evankeliumi: Luuk. 14: 1

Tämän päivän pyhässä evankeliumissa neuvoo kunnian Herra niitä, jotka riettaan kunniaksi istuvat ylimmäisiksi pidoissa, sen tähden, että he pitävät itsensä kunniallisina maailmassa. Siitä syystä pitää meidän Jumalan armon kautta katseleman: Mitä maailman kunnia vaikuttaa? Ensiksi luonnollisten ihmisten tykönä  ja toiseksi heränneissä.

Ensimmäinen tutkinto. Mitäs maailman kunnia vaikuttaa suruttomuuden tilassa? Maailman kunnia vaikuttaa suruttomuuden tilassa, niin kuin Jeesus on evankeliumissa osottanut, että kunnialliset vieraat, jotka pitävät itsensä suuressa arvossa, valitsevat ylimmäisiä paikkoja synagogissa, eli kirkossa ja pidoissa, jonka kautta he osottavat, että rietas on heitä korottanut ja kunniallisiksi raatiherroiksi tehnyt. Moni maailman herra on kunnian tähden suuttunut, jos häntä ei ole käsketty mennä ylimmäiseksi istumaan hääpöydälle. Ja moni on taas kunnian tähden tullut köyhäksi, haaskannut omansa turhissa pidoissa ja elänyt herraslaihin, että häntä kunnioitettaisiin maailmalta. Ja koska omaisuus ei ole piisannut, on hän ottanut lainaan sieltä ja täältä, ja elänyt muitten kostannuksella herraslaihin. Viimein on hän turhan kunnian tähden tullut kerjäläiseksi.

Muutampi on turhan kunnian tähden ampunut itsensä, muutampi on lähtenyt karkaamaan. Muutampi on turhan kunnian tähden pilannut terveytensä, koska hän on tahtonut olla ensimmäinen ja paras mies kaikissa, että häntä kiitettäisiin maailmalta. Mutta ei hän sen tähden ole uskonut, että kunnia on perkeleestä. Ja koska yksi huora maailman kunnian tähden surmaa lapsensa, niin antaa rietas hänelle sen vakuutuksen, että Jumala on antanut hänelle kunnian. Eikä se ole ihmeellinen, että rietas osoitti Vapahtajalle kaiken maailman kunnian, koska maailman suuret herrat menevät kunnian tähden näkyväiseen kuolemaan.

Niin suuri kunnian pyyntö on muutamilla maailman herroilla, ettei he huoli elämästä eikä kuolemasta, saati he voittavat kunnian. Mutta se on vielä ihmeellisempi, että kunnian perkele on tappanut monta suurta herraa. Koska heidän himonsa kunnian perään ei ole tullut täytetyksi, niin ovat he alkaneet sairastamaan kunnian tähden ja kuolleet. Siitä arvataan, kuinka hirmuinen perkele maailman kunnia on, koska se on niin monta suurta herraa maailmassa tappanut. Ei ainoastansa sillä tavalla, että he ovat kunnian tähden itsensä tappaneet, mutta että kunnia saattaa vielä suoraan tappaa ilman asetta ja ilman välikappaletta, se on ihmeellisempi. Ja se on tapahtunut sillä tavalla, kuin äsken sanottu on, että koska se palava himo kunnian perään ei ole tullut täytetyksi, ovat maailman herrat kuolleet murheesta. Se on tapahtunut monelle kuuluisalle maailman herralle. Mutta ei maailman korkeat herrat sen tähden usko, että rietas on heissä herättänyt semmoisen palavan himon kunnian perään, vaan heillä on se usko, että kunnian pyyntö on Jumalasta.

Kunnia on nimittäin yksi kunniallinen perkele. Ei se ole niin ylenkatsottava kuin juopumuksen perkele. Ei ole kunnian perkele niin ryöttä kuin juopumuksen perkele. Ei ole kunnian perkele niin ryöttä kuin huoruuden perkele. Eikä ole kunnian perkele niin häpeällinen kuin varkauden perkele. Eikä se ole niin musta kuin kateuden perkele. Ei kunnian rietas ole niin hirveä kuin ahneuden perkele. Kaikki nämät, nimittäin huoruus, varkaus, kateus, viha, ahneus, pidetään vielä maailmaltakin syntinä. Mutta kunnia, sitä ei pidä yksikään syntinä, vaan se on niin kaunis maailman edessä, kuin yksi valkeuden enkeli. Ja tuota tahtovat kaikki voittaa, nimittäin kuninkaat, herrat, talonpojat ja kerjäläiset, jos ei yhdellä, niin toisella tavalla. Niin esimerkiksi kunnian perkele pani Daavidin lukemaan kansaa, jonka kautta hän teki suuren synnin Jumalata vastaan. Kunnian perkele pani Herodeksen tappamaan lapset Betlehemissä. Kunnian perkele pani sen kuninkaallisen huoran vaatimaan Johanneksen päätä vadin päälle.

Sanalla sanottu, ei ole yksikään perkele niin hirmuinen kuin maailman kunnia, vaikka se on kaunis ja kunniallinen maailman edessä. Kunnia panee maailman ruhtinaita sotimaan, jonka tähden monta tuhatta tapetaan sodassa. Kunnia panee muutampia lakia käymään. Kunnia panee huorat surmaamaan lapsiansa. Kunnia panee juomaria kilpaa juomaan, jonka kautta moni juomari on kuollut viinaan. Kunnia panee nuoria painiskelemaan, jonka kautta moni on pilannut terveytensä ja on tullut raajarikoksi. Kunnian tähden moni räkäsuu kläppi kantaa ruottin verkaa ja hopiapiipun suussa, vaikka köyhä vanhin on nälkää ja vilua kärsimässä. Kunnian tähden silkkihuorat kantavat madon paskoja kaulan ympäri ja päänsä päällä.

Näitä ja muita senkaltaisia vaikuttaa perkele epäuskoisissa ja suruttomissa. Se on yksi hirmuinen perkele, sillä se tappaa vielä sen luonnollisen rakkauden, joka on Luojalta istutettu lasten ja vanhimpain vaiheella. Absalom tahtoi maailman kunniaa vanhimman verellä ostaa. Ja moni maailman herra ajaa pois lapsen talosta ja tekee hänet perinnöttömäksi juuri maailman kunnian tähden. Koska nimittäin semmoisen vanhimman lapset tulevat huoriksi eli varkaiksi, käypi se niin kovin vanhimman kunnian päälle, ettei ole enää armoa vanhimman sydämessä, vaikka kuinka lapset katuisit. Tämä on yksi hirmuinen asia, ja jos taivaallisella Vanhimmalla olis niin suuri kunnia kuin muutamilla maailman herroilla, niin ei olis mahdollinen ajatella, että yksikään hänen lapsistansa tulis armoon ylösotetuksi, vaikka kuinka parannuksen tekis.

Mistä siis maailman viisaat ja kaikki maailman herrat ovat saaneet sen vakuutuksen, että kunnia on yksi hyvä vaikutus ihmisessä, ja että se on Jumalasta tullut? Minä luulen heidän ottaneen siitä sen vakuutuksen, että kunnian rietas on varjellut muutampia kunniallisia ihmisiä synnistä, niin kuin esimerkiksi lihallisesta huoruudesta, julkisesta varkaudesta ja ylönpalttisesta juopumuksesta.

Fariseus kiitti Jumalata, ettei hän ole niin kuin muut ihmiset: väärä, ryöväri taikka huorintekijä. Mutta ei fariseus arvannut, että kunnia ja omavanhurskaus oli varjellut häntä niistä krouvista synneistä, vaan hän oli siinä uskossa, että se Jumala, joka on taivaassa, oli häntä varjellut synnistä. Ja niin moni fariseus vielä nytkin kiittää Jumalatansa sen edestä, että hän on varjellut häntä synnistä. Mutta se on juuri kunnian rietas, joka on varjellut muutampia huoruudesta, varkaudesta, juopumuksesta, kirouksesta ja tappeluksesta. Ja siitä ovat kaikki maailman herrat ottaneet sen uskon, että kunnia on yksi jumalinen vaikutus ihmisessä. Mutta jos tämä kunniallinen jumala varjelee muutampia niistä krouvista ja häpiällisistä synneistä, niin kyllä sama kunniallinen jumala varjelee heitä katumuksesta ja parannuksesta. Se varjelee kyllä fariseuksia, ettei he tule niin hulluiksi kuin publikaani.

Ja niin kuin fariseus aina menee edellä publikaania kirkkoon, niin hän menee myös pidoissa edellä. Hän istuu aina ylimmäiseen sijaan synagogissa. Ja ylimmäiseen sijaan hän istuu vielä maailman pidoissa. Ja nyt on fariseuksilla semmoinen usko, että koska hän on ensimmäinen kirkossa ja ensimmäinen pidoissa, niin hänelle annetaan myös ensimmäinen kunnian paikka taivaan valtakunnassa.

Mutta se kuuluu niin tämän päivän evankeliumissa, että Isäntä käskee sen, joka istuu alimmaiseen sijaan, nousta ylemmäksi, mutta sille, joka itse omistaa ylimmäisen sijan synagogissa ja pidoissa, sanoo Isäntä: "Anna tälle sijaa." Menkäät nyt, fariseukset, istumaan ylimmäisiksi hääpöytään, että te saatte kunnian maailmalta. Kyllä pian tulee Isäntä sanomaan teille: "Ystäväni! Anna tälle sijaa, joka nyt on istumassa alimmaisessa sijassa." Ja silloin täytyy teidän mennä häpeällä alemma istumaan. Te saatte siinä suuressa ehtoollisessa istua siinä paikassa, kussa publikaanit nyt istuvat. Mutta ne häävieraat, jotka nyt ovat istuneet alimmaiseen sijaan, saavat kuulla tämän kunniallisen sanan Isännältä, koska se suuri ehtoollinen pidetään: "Ystäväni! Nouse ylemmä." Ja silloin tapahtuu heille kunnia niitten keskellä, jotka ynnä atrioitsevat.

Toinen tutkistelemus. Mitä maailman kunnia vaikuttaa heränneessä tilassa? Silloin on kunnia niin kavala, ettei se enää pane heränneitä tykkäämään itsestänsä. Ei se pane heränneitä pramaamaan eli koreita kantamaan. Ei se pane heitä istumaan maailman pidoissa, mutta se panee heitä usein häpeämään ja kätkemään Jumalan Hengen töitä. Ensin on suuri riita heränneillä kunnian kanssa, ennen kuin he pääsevät syntiänsä tunnustamaan. Maailman kunnia tahtoo kokonansa estää sen julkisen synnin tunnustuksen. Siihen tulee vielä ahneuden perkele kunnian perkeleelle avuksi, ja ne molemmat, nimittäin kunnian perkele ja ahneuden perkele, rakentavat katuvaisille risuaidan, jonka yli ei pääse yksikään armonvaras. Kunnian perkele saarnaa näin armonvarkaalle: "Ei sinun tarvitse syntiä maailmalle huutaa." Ja ahneuden perkele siihen lisää tämän sanan: "Jos sinä syntiäs maailmalle huudat, niin sinä joudut kanssa vääriä tekojasi maksamaan. Sinä tulet ensin kunniattomaksi, ja vielä päälliseksi sinä tulet köyhäksi."

Tämän risuaidan taka ovat nyt kaikki armonvarkaat tarttuneet, jotka ei tahdo tuntoansa puhdistaa, vaan menevät ojeti Jumalan tykö ja luulevat, että Jumala on heille armollinen, vaikka he ei tahdo vääriä tekojansa maksaa, eikä lähimmäistänsä sovittaa; vaikka meillä on niin monta raamatun paikkaa, jotka osottavat, että lähimmäinen pitää ensin sovitettaman, ennen kuin ihminen saattaa toivoa, että hän saapi Jumalalta syntinsä anteeksi. Ja mitä synnin tunnustukseen tulee, niin näyttää ensiksi Joosuan kirja, kuinka koko Israelin seurakunta joutui vahinkoa kärsimään yhden miehen, Akanin tähden, joka oli varastanut ja varastetun kalunsa kätkenyt. Ei se mies tahtonut tunnustaa varkauttansa ennen kuin se tuli ilmi.

Ja toiseksi, koska ihmisiä tuli Johannes Kastajan tykö ja pyysit kastetta, niin he tunnustit syntinsä. Olikos se sala rippi, jonka paavilaiset vaativat. Mutta kolmanneksi tahtovat kaikki armonvarkaat tulla kunniallisina taivaan valtakuntaan. Se on heidän mielestänsä parempi, että olla kunniallisina helvetissä, kuin että olla kunniattomina taivaassa. Ei he ajattele sen perään, että yksi aika tulee, jona kaikki salaiset työt tulevat ilmi, ja että kaikki armonvarkaat, jotka täällä ei tahdo kunniattomiksi tulla maailman edessä, täytyvät siellä tulla kunniattomiksi Jumalan ja kaikkein pyhäin enkelein edessä. Ja jotka täällä ei tahdo tunnustaa syntiänsä kristittyin edessä, saavat siellä tunnustaa perkeleitten edessä. Ja jotka täällä ei tahdo vääriä tekojansa maksaa, saavat ijankaikkisuudessa maksaa viimeisen rovon.

Mutta kunnian paikka on yksi ahdas paikka vielä niillekin, joitten herännyt omatunto pakottaa huutamaan syntiänsä maailmalle, sillä ei Juudaksen omatunto tullut rauhoitetuksi sen kautta, että hän tunnusti ylimmäisille papeille: "Minä pahasti tein, että minä viattoman veren petin." Ja vaikka hän vielä heitti väärän rahan temppeliin, ei hän saattanut rauhoittaa tuntoansa sillä; vaan se oli yksi omantunnon pakotus, että hänen piti niin tekemän. Mutta puhdistuksen asiassa osoittaa taas Pietarin esimerkki, ettei kunnia tahdo laskea katuvaisia Jeesuksen tykö, että Jeesus sais heitä puhdistaa, sillä omavanhurskaus ja maailman kunnia pani Pietarin vastustamaan Jeesusta siinä paikassa, kussa hänen olis pitänyt antaa Vapahtajan tehdä hänen kanssansa niinkuin hän tahtoi. Maailman kunnia pani nämät sanat Pietarin suuhun: "Ei sinun pidä ikänä minun jalkojani pesemän." Maailman kunnia antoi Pietarille yhden väärän mahdottomuuden, jonka kautta Pietari oli hetikohta jäämässä puhdistamatta.

Näitä kaikkia värkkää maailman kunnia heränneissä, josta hyvin arvataan, ettei ole maailman kunnia yksinkertainen perkele, mutta hän on juuri monen kanttinen ja monen kulmainen, ettei heränneilläkään ole hyvä käsittää kaikkia, mitä tämä kavala ja salattu vihollinen vaikuttaa, sillä se muuttaa itsensä valkeuden enkeliksi niinkuin se tapahtui Pietarille. Ei ole ihme, ettei maailma tunne hänen vaikutuksiansa hirmuiseksi ja kauhistavaiseksi, sillä kunnian perkele ilmoittaa itsensä maailmalle niin kuin yksi kunniallinen mies, joka ei tahdo muuta kuin hyvää. Ja kaikki hänen vaikutuksensa ovat maailman mielestä hyvät, luvalliset ja kunnialliset, niinkuin se olis Jumalasta tullut.

Mutta vielä heränneetkin sielut tulevat maailman kunnian kautta petetyiksi, jotka ei ole vielä käsittäneet, mitä varten kunnian perkele kieltää sen julkisen tunnustuksen, ja mitä varten hän tahtoo estää katuvaisia sovittamasta lähimmäistänsä, ja mitä varten kunnian perkele tahtoo estää sen puhdistuksen, jota Jeesus heille tarjoo. Se on juuri sentähden, että synnit jäisit tunnustamatta. Että tunto jäis puhdistamatta. Että jalat olisit pesemättä. Että synti olis anteeksi antamatta siihen asti, ettei ole enää muuta neuvoa, kuin mitä Juudas viimein huomaitsi, että tunnustaa syntinsä riettaan papeille, jotka sanovat: "Katso itseäs."

Jos kunnian perkele ei olis saanut Juudaksen sydäntä hallita, olis hän ilman epäilemättä tunnustanut syntinsä Jeesuksen opetuslapsille, mutta Juudaksella oli se pelko, että kristityn kunnia menee hukkaan, jos hän nyt tunnustaa Jeesuksen opetuslapsille syntinsä. Siinä paikassa tahtoo kunnia hirmuisen sodan tehdä, koska yksi ihminen, joka on Jeesuksen koulussa vaeltanut monta ajastaikaa, ja on uskottanut vielä muitaki opetuslapsia, että hän on oikea ja uskollinen Jeesuksen opetuslapsi, koska hänen pitää ruveta tunnustamaan muille opetuslapsille, että hän on pettäjä. Siinä ottaa kunnia niin kovin vastaan, että hän pikemmin menee helvettiin, kuin että hän kristityn kunnian heittäis takansa ja alkais uudesta pyrkimään ja ristiä kantamaan.

Tämä on Juudakselle yksi mahdotoin paikka. Kristityn kunnia on yksi korkea temppelin harja, josta ei ole hyvä alas päästä, koska rietas on sinne nostanut. Se on myös vaarallinen molemmin puolin. Jos hän tunnustais itsensä pettäjäksi, niin kaikki Jeesuksen opetuslapset lykkäisivät häntä ja kristityn kunnia menis peräti hukkaan. Mutta jos hän ulkokullaisuudella mukittelee niinkuin käärme Jeesuksen opetuslasten seurassa, niin saattaa hän vielä muutaman ajan pitää kristityn kunnian.

Mutta kristityn usko, jonka hän kantaa siihen asti, että omatunto herää, menee silloin vasta hukkaan, koska hän näkee Jeesuksen tuomituksi. Ja silloin saapi hän vasta nähdä, mitä kunnian rietas on matkaansaattanut. Mutta se on hiljainen katumus. Koska hän viimein tunnustaa syntinsä senkaltaisille papeille, jotka ovat Jeesuksen viholliset, ei ne saata häntä lohduttaa. Ja vaikka hän silloin viskaa vääryyden rahat, ei hän kuitenkaan saa omantunnon rauhaa, mutta hänen täytyy mennä ulos ja hirttää itsensä.

Näin on maailman kunnia tehnyt monta tuhatta ihmistä onnettomaksi ajassa ja ijankaikkisuudessa, ja yhtähyvin sanovat maailman herrat: "Jumalasta se on." Jumala se on, joka on ihmiselle kunnian antanut." Mutta se näkyy nyt kaikista hänen vaikutuksistansa, että se on yksi pääperkele, jota ei ole hyvä tuta, ja että kaikki, jotka häntä seuraavat tulevat onnettomiksi ajassa ja ijankaikkisuudessa.

Niin antaa nyt Jeesus kaikille ehtoollisen vieraille sen neuvon: "Älä mene istumaan ylimmäiseksi hääpöytään, vaan istu alimmaiseen sijaan." Se on: Älä pyydä turhaa kunniaa, vaan anna pois kunnia riettaalle, silloin se kuin sinut kutsunut on, sanoo sinulle: Ystäväni, nouse ylemmä. Silloin on sinulle kunnia niitten edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat. Se on: Sinä saat kunnian Jumalalta, koska sinä ensin olet istunut alimmaiseen sijaan maailmassa. Se on: Koska sinä olet antanut riettaalle maailman kunnian.

Mutta ei suinkaan fariseukset mene alimmaiseen sijaan istumaan, vaan ne valitsevat ylimmäiset paikat synagogissa ja pidoissa, ja sentähden sanoo Isäntä heille: "Anna tälle sijaa." Ja niin sinä menet häpeällä alemma istumaan. Koska se suuri hääpäivä tulee, silloin sanoo Isäntä niille, jotka nyt istuvat ylimmäisiksi synagogassa ja pidoissa: "Ystäväni, anna tälle sijaa." Ja niin he menevät häpeällä alemma istumaan, jotka täällä maailman kunniata rakastavat. Amen!

Alkuperäinen / SKHS Aunon kokoelma / Kansallisarkisto Helsinki /