N:o 35                                     HELLUNTAIPÄIVÄNÄ 1854

Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen annan minä teihin; ja otan pois teidän lihastanne kivisen sydämen, ja annan teille sydämen lihasta. Silloin teidän pitää ajatteleman teidän pahaa menoanne ja teidän töitänne, ettei ne hyvät olleet. Ja teidän pitää itsellenne suuttuman teidän rikostenne ja teidän epäjumalan palveluksenne tähden. Hesek. 36: 26, 31

Näin sanoo Herra profeetta Hesekielin kautta, josta me kuulemme, että hän aikoo ottaa kivisen sydämen heidän lihastansa, ja antaa heille uuden hengen, ja koska he saavat tämän uuden hengen, pitää heidän ajatteleman heidän pahaa menoansa. Heidän pitää suuttuman itsellensä rikostensa tähden.

Tämä ennustus on tosin tapahtunut silloin, kun Pyhä Henki annettiin Jeesuksen opetuslapsille. Ja sama ennustus on vielä nytkin täytetty, niin että monelle on annettu uusi sydän ja uusi henki, ja moni on myös suuttunut itsellensä rikostensa tähden. Mutta ei vielä kaikki paatuneet ole suuttuneet itsellensä. Mutta kristityille he ovat suuttuneet, jotka ei anna kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa. Koska me kuulemme, että Herra aikoo ottaa kivisen sydämen heidän lihastansa ja antaa heille sydämen lihasta, niin me arvaamme, että luonnollisella ihmisellä on kivinen sydän, niinkuin kaikki heränneet ovat koetelleet.

Mutta ei surutoin ihminen tunne, että hänellä on kivinen sydän, ennenkuin Pyhä Henki sen päälle kolkuttaa lain vasaralla. Luonnollinen ihminen ei tunne ollenkaan, mistä aineesta sydän on tehty. Sydän makaa suruttoman ihmisen rinnassa niinkuin tunnotoin kivi. Hän ei tunne hyvää eli pahaa niistä kuin Jumalan Hengen ovat. Mutta koska yksi surutoin ihminen herää, silloin hän tulee tuntemaan, että hänellä on kivisydän, joka ei liiku enemmän kuin kivi, ennenkuin Jumala ottaa kivisydämen pois. Mutta kuin Jumala ottaa kivisydämen, silloin tuntee hän, että sydän on muuttunut, vaikka hänen täytyy usein suuttua itsellensä uskottomuutensa tähden.

Ja se on tarpeellinen vielä kristityille, joille Jumala on antanut uuden sydämen, se on heille tarpeellinen, että he muistavat, kuinka he ovat ennen eläneet, ettei rietas ottais pois muistosta heidän syntejänsä. Herra sanoo vielä, että heidän pitää suuttuman itsellensä, koska heille annetaan uusi sydän. Mutta suruttomat ja kastetut pakanat ei suutu itsellensä, vaan he suuttuvat kristityille. Ja kuinkapa rietas suuttuu itsellensä, joka on niin siivosti elänyt, ettei hänen tarvitse koskaan katua omia tekojansa. Jos rietas suuttuis itsellensä, niin hän joutuis katumukseen.

Jumalalle tuli katumus ihmisen tähden. Se on kirjoitettu 1. Mooseksen kirjan 6. luvussa, että Jumala katui, että hän oli tehnyt ihmisen maan päälle, koska hän näki, että hänen sydämensä aivoitus oli paha lapsuudesta saakka. Jumalalle tuli murhe siitä, että rietas oli pilannut hänen työnsä. Mutta rietas ei saata katua, mitä hän on tehnyt, sillä ei rietas ole vielä koskaan tunnustanut, että hän on tehnyt väärin. Ja niinkuin rietas on viatoin kaikista pahoista töistä, niin ovat myös hänen lapsensa, niin kauan kuin he palvelevat ruokkoisäänsä.

Jumala on nimittäin alusta tehnyt ihmisen hyväksi, mutta rietas pilasi Jumalan töitä. Niinkuin muutamat pahanilkiset pilaavat ihmisten neuvoja ja sitte nauravat päälle, niin on myös rietas nauranut, koska hän saattoi pettää ihmisen ja saada vanhemman sydämen murheelliseksi. Arvatkaat itsestänne, vanhimmat, kuinka pahaa se tekee vanhimman sydämelle, koska yksi vanha kelmi viettelee hänen lapsiansa ja varastaa niitä vanhimman talosta ja viepi heitä omaan taloonsa. Siellä ne raukat unhottavat, kuka heitä on suurella vaivalla synnyttänyt. Ei he tiedä, kuka heidän isänsä on, mutta sen he pitävät oikeana isänä, jonka tykönä he ovat. Ja mitä hän panee heidät tekemään, sen he tekevät.

Jos hän panee heitä varastamaan, niin he tekevät sen. Jos hän panee heitä juomaan pirun paskaa, niin he tekevät sen. Jos hän panee heitä huoraamaan, niin he tekevät sen. Jos hän panee heitä nauramaan, niin he tekevät sen. Kuinka hauska on sitten vanhimmalla, koska hän pitkän hakemisen jälkeen viimein löytää lapsiansa riettaan talossa, kussa heitä on kaikkeen pahuuteen opetettu. Ja koska vanhin kyyneleillä rukoilee niitä raukkoja, että he pakenisit pois henkensä kanssa ja tulisit takaisin vanhimman tykö, niin he nauravat vain riettaan sylissä ja sanovat murheelliselle vanhimmalle: "Haas, tule lyömään, jos tohdit! Ja oletkopa sinä meitä ruokkimassa?"

Tämmöinen on nyt suruttoman ihmisen tilaisuus. Hän on taivaallisen vanhimman huoneesta varastettu niin pienenä, ettei hän muista, millinen se vanhin on, joka hänet on suurella vaivalla synnyttänyt. Ei hän niin muodoin tiedä, kuka hänen oikea isänsä on. Hän on aikaa unhottanut vanhimman rakkauden, ja nyt hänen täytyy olla riettaan talossa, kussa häntä kaikkeen pahuuteen opetetaan. Tulevat myös ne veljet ja sisaret, jotka oikean isän talossa ovat kasvatetut, ne tulevat haastamaan niitä onnettomia raukkoja, jotka riettaan talossa mässäävät. Ne lapset, sanon minä, jotka taivaallisen Vanhimman käskyläiset ovat, tulevat niitä riettaan ruokkolapsia noutamaan ja sanovat: Rakkaat veljet ja sisaret! Vanhin käski teidän tulla kotia ja varsin. Mutta riettaan ruokkolapset vastaavat: "Katsokaat perseeseen, ei olekaan vanhin käskenyt teitä."

Viimein tulee vanhin itse riettaan taloon ja vetää muutamia tukasta riettaan talosta. Ja vanhimmalla on silloin hengellinen vitsa kädessä, jolla hän piiskaa niitä pahankurisia, jotka ei pysy kotona. Mutta niin pian kuin vanhin on heitä piiskannut ja selkänsä kääntänyt, juoksevat he taas riettaan taloon ja siellä nauravat ja irvistelevät ja pilkkaavat vanhimman kyyneleitä. Kuinkas monta kertaa pitää nyt vanhimman noutaman teitä, ennenkuin hän väsyy juoksemasta teidän perässänne.

Voi, voi teitä, te onnettomat raukat, jotka aina makaatte riettaan sylissä ja nauratte siellä! Kuinka monta kertaa ovat vanhimman kyyneleet vuotaneet teidän edestänne? Kuinka monta kertaa ovat vanhimman käskyläiset tulleet noutamaan teitä kotia? Ja kuinka monta kertaa on taivaallinen vanhin itsekin käskenyt teidän tulla pois riettaan talosta, mutta ette ole tahtoneet. Aina te makaatte riettaan sylissä ja nauratte teidän omaa onnettomuuttanne siihen asti, että se ruokkoäijä, joka teitä on villinnyt oikean Isän talosta, ottaa ja paistaa teitä hiilusten päällä.

Semmoinen on nyt suruttomain raukkain tilaisuus. Rietas on niin paljon pusertanut heidän rintojansa, ettei taida enää tulla heille uutta sydäntä, vaikka Herra on luvannut antaa uuden sydämen ja uuden hengen niille, jotka sen vastaan ottavat. Se vanha mädännyt sydän on niin täynnä riettautta, ettei ole enää uudella hengellä sijaa. Ja niin täytyy heidän sen vanhan sydämensä kanssa kuolla ijankaikkisesti, nimittäin ne onnettomat sielut, jotka ovat jo niin paatuneet, ettei saa enää uusi henki sijaa heidän sydämissänsä.

Mutta ne harvat sielut, jotka ovat saaneet sen uuden sydämen ja uuden hengen, niille on tapahtunut sen profeetan ennustuksen jälkeen. Koska nimittäin Jumala on antanut heille sen uuden hengen, silloin ovat he suuttuneet itsellensä niitten pahain töitten tähden. Koska nimittäin yksi ihminen on saanut uuden hengen, alkaa hän myös muistamaan ja ajattelemaan entistä elämätänsä, ja silloin hänen täytyy suuttua itsellensä, koska hän huomaitsee, kuinka suuren vahingon hän on tehnyt omalle sielullensa. Hän tuntee myös, että se vanha pahoin haiseva henki on tullut vanhasta mädänneestä sydämestä, joka on täynnä pirun paskaa ja muuta riettautta.

Mutta koska ihminen alkaa todella ajattelemaan entisen pahan elämänsä päälle, silloin on jo uusi henki vaikuttamassa hänessä. Ja silloin hän myös suuttuu itsellensä ja sille riettaalle hengelle, joka hänen suustansa on ulos tullut. Silloin hän myös tuntee, että hänessä on kivisydän, mutta ei hän saata sitä kivisydäntänsä muuttaa eli ottaa pois ennenkuin kivisydän tulee särjetyksi Pyhän Hengen voiman kautta. Mutta ei ole se vanha kivisydän niin löyhä, että se varsin särkyy. Pyhä Henki saapi välistä kauan aikaa kolkuttaa sen päälle, ennenkuin se viimein tulee särjetyksi.

Muutampain sydän tulee kovemmaksi ja kovemmaksi, jota enemmän Pyhä Henki sen päälle kolkuttaa. Ja viimein semmoiset ihmiset paatuvat. Silloin tulee heidän sydämensä niinkuin kylmä rauta pakkaisen aikana. Koska sitä vasaralla takoo, niin vasara lentää takaperin, mutta ei tule kuoppaa vasaran jälkeen. Sillä lailla paatuivat juutalaiset, koska Johannes kastaja, ja sen jälkeen Vapahtaja freistaisit kolkuttaa heidän sydämensä päälle. Ja senkaltainen paatumus on näinäkin aikoina tullut näitten päälle, jotka ei ole ottaneet vaaria parannuksen huudosta. Kussa Jumalan laki oikein saarnataan, niin että Jumalan kaksiteräinen miekka pannaan rintaa kohti, siellä pitää paatumus tuleman muutamille, ja muutamille voimallinen heräys.

Mutta Jumalan lupaukset profeetan kautta ovat täytetyt, ja täytetään joka paikassa, kussa Jumalan Henki liikkuu. Hän antaa uuden sydämen kaikille niille, jotka totisen katumuksen ja parannuksen kautta tulevat Jeesuksen ristin juureen. Hän ottaa pois kivisen sydämen niiden lihasta, jotka Pyhän Hengen kolkuttamisen kautta tulevat nöyräksi ja särjetyksi, ja sovitetuksi Jumalan kanssa. Vaikka muutamat paatuvat kristillisyyden kautta, niinkuin Herra sanoi Moosekselle: "Minä tahdon paaduttaa Faraon sydämen." Ja se vanha Simeoni, koska hän otti sitä siunattua lasta syliinsä, sanoi myös: "Katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan." Ja Paavali sanoi, että "se sana rististä on muutamille kuoleman hajuksi ja muutamille elämän hajuksi."

Ja tämä kuoleman haju on se paha henki, joka tulee vanhasta sydämestä, joka haisee niin pahoin Jumalan edessä, että Hänen täytyy paeta kauas niitten seurasta. Ja vaikka se näyttää niin surkealta, että ne paatuneet henget, joilla on se vanha mädännyt sydän ja se vanha pahoin haiseva henki, ei ole vielä saaneet uutta sydäntä ja uutta henkeä, vaikka Pyhä Henki on niin kauan tehnyt työtä heidän päällensä, täytyy kuitenki niitten, jotka ovat saaneet uuden sydämen ja uuden hengen, rukoilla niitten sieluin edestä, jotka näyttävät jo paatuneiksi, vaikka paha henki ja pirun paska haisee heidän suustansa, että se uusi sydän, joka tänä päivänä ensimmäisen kerran annettiin Jeesuksen nimen tunnustajille, ja sitte jälkeen muille, jotka hänen nimensä totuudessa tunnustavat, annettaisiin niillekki raukoille, jotka vanhan sydämen kanssa mätänevät. Ja että se uusi henki, joka tänä päivänä ensimmäisen kerran annettiin murheellisille sieluille ja sitte jälkeen muille, jotka oikeassa katumuksen murheessa huokaavat, annettaisiin niille onnettomille sieluille, joilla vielä se vanha, pahoin haiseva henki on.

Kuule, sinä totuuden ja armon Henki, kaikkien katuvaisten ja armoitettuin sieluin huokaukset. Isä meidän jne.

Evankeliumi: Joh. 14: 23

Vapahtaja sanoo tämän päivän evankeliumissa: "Mutta lohduttaja, se Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimeeni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teille kaikki, kuin minä teille sanonut olen." Seuraavaisesti siitä pitää meidän Jumalan armon kautta katseleman: Kuinka Pyhä Henki opettaa Jeesuksen opetuslapsia ja muistuttaa heille kaikki kuin Jeesus on sanonut.

Mutta koska Jeesus evankeliumin lopussa on sanonut: "En minä tästedes puhu paljon teidän kanssanne, sillä tämän maailman päämies tulee, jolla ei ole mitään minussa," niin meidän täytyy myös niistä sanoista ottaa yhden ylösrakentavaisen esimerkin ja perään ajatella: Kuinka maailman päämies opettaa maailman lapsia murhaamaan Vapahtajan ja muistuttaa heille kaikki, mitä rietas on ennen puhunut.

Muistutusta kyllä molemmat tarvitsevat, sillä Jeesuksen opetuslapset olisit jo aikaa unhottaneet Jeesuksen sanoja, ellei Pyhä Henki olis muistuttanut heitä ja opettanut heitä. Sillä pikemmin maailman lapset muistavat, mitä heidän pitää vastaaman, kuin Jumalan lapset, mitä heidän pitää puhuman. Ja jos riettaan opetuslapset unhottaisit välistä jonku sanan, että he joskus tulevat mykäksi, kyllä rietas toisen kerran taas muistuttaa heitä, kuinka heidän pitää vastustaman.

Jeesuksen opetuslapset unhottavat usein, mitä Jeesus on heille puhunut valvomisesta. Koska heidän pitää valvoman yrttitarhassa ja rukoileman, silloin tahtoo uni tulla heidän päällensä. Sillä yrttitarha on se paikka, jossa heidän pitäis valvoman ja katseleman, kuinka veripisarat tippuvat taivaallisen vanhimman pyhästä ruumiista, ja kuinka verinen hiki juoksee hänen kasvoistansa. Mutta siinä paikassa tahtoo heille tulla hätä unen kanssa. He taistelevat siellä unen kanssa niin paljon, että he unhottavat kohta valvomisen; jonka tähden myös rietas pääsee kohta seulomaan heidän sielujansa niinkuin nisuja.

Mutta Pyhä Henki on muistuttanut heitä siitä suuresta sodasta, jossa se taivaallinen Vanhin silloin on ollut, vaikka tämä asia on aina ollut himmi, niin että opetuslasten tuntoon on jäänyt siitä muistutus paremmasta valvomisesta ristin juuressa. Mutta ei niin kirkas ole tämä Vapahtajan katseleminen yrttitarhassa, kuin se Vapahtajan katseleminen ristin päällä; sillä yrttitarhassa olit he unen kanssa taistelemassa, mutta ristin vieressä olit he valvomassa.

Mutta kyllä riettaan orjat jaksavat silloin paremmin valvoa, koska Jeesuksen opetuslapsille uni pakkaa. Silloin on Juudas kanssa valpas, koska hän pääsee opastamaan vihollisen joukkoa yrttitarhaan. Juudas parhaiten tietää paikan, kussa Jeesus valvoo opetuslastensa kanssa. Ja kyllä rietas muistuttaa häntä, jos hän olis unhottanut. Muistuttipa rietas ylimmäisiä pappeja, kuinka heidän pitää varjeleman hautaa. He sanoit Pilatukselle: "Herra! Me muistamme sen viettelijän sanoneen: kolmen päivän perästä minä nousen ylös." Parempi muisto oli siinä paikassa riettaan opetuslapsilla kuin Jeesuksen opetuslapsilla, jotka ei silloin muistaneet ylösnousemisesta mitään.

Mutta kyllä jälkeen tulee Jeesuksen opetuslapsille parempi muisto kaikista, kun Pyhä Henki rupeaa muistuttamaan heitä. Pyhä Henki muistuttaa myös Jeesuksen opetuslapsille heidän syntiänsä, esimerkiksi Pietarin lankeemista, koska hän kielsi Vapahtajansa. Ja he muistit myös sitä syntiä, koska he olit sanoneet Vapahtajalle: "Herra, tahdotkos, niin me sanomme, että valkea putoais taivaasta ja polttais heidän kaupunkinsa." Pyhä Henki muistutti myös Pietarille niitä ensimmäisiä armon merkkejä, koska hän kirjoitti kristityille: "Emmepä me ole kavaloita juttuja noudatelleet teille tiettäväksi tehdessämme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kunniata ja kirkkautta." Ja kuinkapa evankelistat olisit saattaneet niin monen vuoden perästä kirjoittaa Jeesuksen saarnoja, ellei Pyhä Henki olis muistuttanut heitä?

Että Pyhä Henki myös opettaa Jeesuksen opetuslapsia, kuinka heidän pitää saarnaaman evankeliumia, ja mitä heidän pitää vastaaman, koska he vedetään lain eteen, kuulemme me Vapahtajan sanovan heille, ettei heidän tarvitse pitää murhetta siitä, mitä heidän pitää vastaaman, sille se samassa heille annetaan. Kuolevaisuudesta myös muistuttaa Pyhä Henki Jeesuksen opetuslapsia. Sillä koska maailman rakkaus tahtoo naakia heidän päällensä, tulee Pyhä Henki ja tuopi heille kuoleman ja ijankaikkisuuden mieleen, ja silloin pakenee maailman rakkaus hetkeksi aikaa. Niin muistuttaa Pyhä Henki Jeesuksen opetuslapsia kaikesta kuin Jeesus on puhunut.

Mutta rietas henki muistuttaa hänen opetuslapsiansa kaikista, mitä hän ennen on opettanut heitä tekemään. Ei he tosin muista itse paljon heidän pahuudestansa. Mutta panee se rietas heitä välistä muistelemaan omaa heidän narreuttansa, kuinka he silloin ja silloin olit viekkaat pettämään ihmisiä. Ja sitte he pramaavat koreudellansa. Mutta ei rietas tuo heille syntiä muistoon siinä mielessä, että he katuisit niitä, vaan siinä mielessä hän tuopi muutampia kelmitekoja muistoon, että he saisit pramata niiden kanssa, ja toiset sitte nauravat. Rietas henki opettaa myös opetuslapsiansa, kuinka heidän pitää vastustaman ja pilkkaaman kristityitä. Ja erinomattain on hän koulannut pakanoita, kuinka heidän pitää kristityitä piinaaman. Mutta siitäpä rietas itse sai suuremman vahingon. Sillä koska muutamat pakanat näit, kuinka kärsivälliset kristityt olit, ja millä rohkeudella he menit kuolemaan, hämmästyit itse pakanat, ja moni pakana tuli suuri sen kautta kristityksi, että hän oli nähnyt, millä ilolla yksi kristitty kuolee.

Mutta ei riettaan orjilla ole aina, mitä heidän pitää vastaaman, sillä he tulevat usein mykäksi. Ja koska heidän piti tinkaaman Stefanuksen kanssa kristillisyydestä, ei he voineet vastaan seisoa sitä henkeä ja sitä viisautta, jonka kautta hän puhui. Mutta koska riettaan orja ei pidä puoltansa tingassa, niin opetti häntä rietas tämmäämään kristityitä lakiin, että hän siellä pääsis valehtelemaan esivallan edessä, kuinka kristityt puhuvat hävittömiä sanoja lakia vastaan ja kirkkoa vastaan. Se onki riettaan apostolein paras turva maailman laki, jonka hän vääntelee ja kääntää niin, että sen pitää kaatuman kristittyin päälle. Vaikka kaikki suruttomat ovat rikkoneet kuninkaan valan, ja tehneet semmoisia töitä, joista tulis sakko ja rangaistus esivallan kautta, jos kristityt viitsisit pakanoita tämmätä lakiin.

Mutta pakanat ei tule nöyremmäksi sen kautta, että heitä rangaistaan esivallan kautta, vaan enemmän he paatuvat. Ja olkoon se heidän vastauksensa päällä, että he kristityitä vihaavat ja vainoavat. Kyllä he saavat kerran nähdä, ketä he pistäneet ovat. Mutta Pyhä Henki ei lakkaa sentähden nuhtelemasta heitä kristittyin suun kautta, ja niin kauan kuin he vaeltavat maan päällä, pitää heidän kuuleman, kenenkä hengen lapset he ovat, ettei olis ijankaikkisuudessa mitään sanomista, ettei heitä ole varoitettu ja neuvottu.

Mitä muutoin Pyhän Hengen virkaan tulee, niin te tiedätte, että Pyhällä Hengellä on kaksi virkaa, nimittäin ensiksi, että hän nuhtelee maailmaa synnin tähden, ja vanhurskauden tähden ja tuomion tähden. Mutta tätä puhetta ei voi maailma kärsiä, sillä koska Pyhä Henki nuhtelee maailmaa synnin tähden, niin nousee rietas vastaan ja sanoo: "Ei sinun pidä minua nuhteleman, sillä en minä senkautta tule paremmaksi." Ja kaikki riettaan orjat sanovat riettaan perässä: "Me paadumme sen kovan nuhtelemisen kautta." Ja kuitenki tuli Pyhä Henki nuhtelemisen kautta ulos Pietarin suun kautta. Varsin samana päivänä, kuin Pietari oli Pyhän Hengen saanut, rupes hän nuhtelemaan sitä maailman joukkoa, joka oli tullut pilkkaamaan Pyhän Hengen ensimmäisiä vaikutuksia, sanoen: "He ovat täynnänsä makiata viinaa." Niitä soimais Pietari Vapahtajan murhaajiksi.

Miksi Pietari ei puhunut kauniisti ja siivosti heidän kanssansa? Niinkuin suruttomat sanovat: "Joka siivosti neuvoo, sitä me kuuntelemme." Mutta Pietari ei saattanutkaan puhua siivosti Vapahtajan murhaajille, koska se on Pyhän Hengen virka, että hänen pitää nuhteleman maailmaa synnin tähden, jos he kuulevat eli ei. Joka sen nuhtelemisen kautta paatuu, se paatukoon. Ja joka paha on, se tulkoon vielä pahemmaksi. Mutta voittipa Pietari sen ensimmäisen kovan saarnan kautta monta tuhatta sielua taivaan valtakunnalle. Se saarna vaikutti niin paljon, että moni sai pistoksen sydämeensä. Ja he rupesit kysymään: "Mitä meidän pitää tekemän, että me ijankaikkisen elämän perisimme?"

Mutta eipä nyt enää moni siitä suruttomasta joukosta saa pistosta, ilmanki rietas on takonut rintarautoja niille, jotka ei ole heränneet. Ja Jumala on hyljännyt heitä paatumuksen tuomioon. Mutta emme tarvitse uskoa, että silloin apostolitten aikana on enempi herännyt kuin täällä, sillä siellä oli niin paljon ihmisiä sen suhteen kuin täällä on, että jos sen vuoksi laskettaisiin, kuinka paljon silloin on herännyt, niin korkeammassa laskussa yksi sadalta on tullut kristityksi apostolitten aikana. Ja ne heränneet sielut, jotka silloin tulit kristityksi, ne pakenit pois koko valtakunnasta, ennenkuin Jerusalemin hävitys tapahtui.

Mutta ei tämän aikaisten juutalaisten tarvitse siitä iloita, ettei silloinkaan ole enempi väkeä tullut kristityksi, vaan paremmin heille pitäis tuleman suurempi pelko, ettei heille käy niinkuin entisille juutalaisille, jotka tapettiin vihollisilta heidän paatumuksensa tähden. Mutta kyllä muutamat maailman viisaat ovat arvelleet, ettei taida koko kristinoppi olla oikea, koska niin vähän ihmisiä on kristityksi tullut. Ja vielä ovat ne kristityt huonommasta ihmissäädystä. Muutampi huora riepu, ja muutampi juoma traasu, ja muutampi juokalet siitä huonommasta väestä on tullut kristityksi. Mutta ei herroista, ei maailman viisaista eikä siveöistä ihmisistä paljon yhtään ole tullut kristityksi apostolitten aikana.

Siitä ovat muutamat maailman viisaat päättäneet, ettei ole koko se kristinoppi oikea, ja että maailma olis paljoa paremmin tullut aikaan, jos se hullu oppi ei olis tullut maailmaan. Ja kyllä vissimmästi riettaan valtakunta olis paremmin pysynyt voimassa, jos se hullu oppi ei olis tullut Galileasta, niin tähän asti. Ja myös tämän aikaiset pakanat ottavat suuren todistuksen siitä, että harvat ovat kristityksi tulleet, ja vielä harvemmat taitavat pysyväiset olla.

Mutta siitäpä nyt nähdään, kuinka ahdas paikka se ahdas portti on, ja kuinka suurella pelvolla ja vapistuksella niitten harvain sieluin pitää vaeltaman elämän tiellä, jotka sen ovat löytäneet, sillä rietas ei ole nukkunut, eikä hän ole juuri suloinen niille, jotka hänen valtakuntaansa pyytävät vähentää. Hän on näyttänyt hampaitansa jokaiselle, joka ei anna hänelle omantunnon rauhaa. Ja jos tämä heräys olis tapahtunut muualla, kussa paljon on ylimmäisiä pappeja ja maailman herroja, kyllä rietas olis jo aikaa roiskinut kristityitä.

Mutta Pyhällä Hengellä on myös toinen virka, jonka tähden häntä kutsutaan lohduttajaksi. Hän lohduttaa Jeesuksen murheellisia opetuslapsia, koska heitä vihataan ja vainotaan maailmalta. Koska rietas käypi heidän päällensä niinkuin kiljuva jalopeura etsein, ketä hän sais niellä. Koska oman vanhurskauden rietas käypi heidän uskonsa päälle ja tahtoo heidän sielujansa ahdistaa pois Jeesuksen rististä, silloin lohduttaa Pyhä Henki katuvaisia ja murheellisia ja epäilyksen kanssa taistelevaisia, niin kuin Jeesus on sanonut tämän päivän evankeliumissa: "Rauhan minä jätän teille: minun rauhani minä annan teille, en minä anna teille niinkuin maailma antaa, älköön teidän sydämenne murheellinen olko, älkäät myös peljätkö. Te kuulitte minun sanovan, minä menen pois ja tulen jälleen teidän tykönne."

Kuulkaat tämä sana, te murheelliset ja katuvaiset: jos Jeesus välistä menee pois, niin on hän luvannut tulla jällensä. Monesti se tapahtuu niin yhdelle murheelliselle Jeesuksen opetuslapselle, että Jeesus menee pois vähäksi aikaa, että hän peittää kasvonsa armon, ettei kristitty tunne joka aika Jeesuksen armollista läsnä olentoa. Ja silloin myös rietas käypi kristityn päälle hirmuisesti kiusausten kanssa. Ja oman vanhurskauden rietas tahtoo hävittää hänen uskonsa. Mutta Jeesus on aikonut tulla jälleen lohduttamaan murheellisia opetuslapsia. Ja silloin hän taas jättää heille rauhansa, joka ylitse voittaa maailman kiusauksia. Ja minä tiedän, että oikeat opetuslapset ovat tämän rauhan saaneet.

Mutta rietas ei salli heidän tätä rauhaa nautita, vaan hän käypi hirmuisesti heidän päällensä ja tahtoo sen rauhan pois ottaa, jonka Jeesus on heille antanut. Silloin tulee lohduttaja Pyhä Henki ja muistuttaa heille kaikki, mitä Jeesus on heille sanonut taivaan valtakunnasta, jota silmä ei nähnyt ole, ei korva kuullut, eikä kenenkään sydämeen noussut ole, muitten kuin niitten, jotka tuntevat taivaan valtakunnan esimakua.

Nyt koska maailma niin kauhea on, ja rietas niin hirmuinen, ja liha niin heikko, ja kuolema niin liki, pitäis meidän rukoileman sitä suurta ristinkantajaa, joka on kärsinyt ja kuollut, että hän antais meille Pyhän Hengen, että me jaksaisimme kilvoitella siinä suuressa sodassa ja kilvoituksessa, että me jaksaisimme kontata armoistuimen eteen, koska kuolema kovin ahdistaa, ja että se armollinen Herra Jeesus, joka on omalla verellänsä sotinut ja ylitsevoittanut maailman, antaa voimaa ja väkevyyttä sotimaan ja kilvoittelemaan meidän kalliimmassa uskossamme, ja ylitsevoittamaan perkelettä ja maailmaa, että me pääsisimme viimein veisaamaan voiton virttä. Amen.

Alkuperäinen / Aunon kokoelma N:o 23 / Helsingin yliopistonkirjasto /