N:o 34A                                6 SUNNUNTAINA PÄÄSIÄISESTÄ

Jeesus sanoi juutalaisille: "Mutta nyt te etsitte minua tappaaksenne, sitä ihmistä, joka totuuden on teille puhunut, jonka hän on Jumalalta kuullut. Te teette teidän isänne tekoja." Niin he sanoit hänelle: "Emme ole äpäränä syntyneet; meillä on yksi Isä, Jumala." Joh. 8: 40 - 41.

Me kuulemme näistä Jeesuksen sanoista, jotka luetaan Johanneksen evankeliumissa, oikean syyn, minkätähden juutalaiset tahdoit tappaa Jeesuksen, nimittäin totuuden tähden, sillä perkeleen lapset ei kärsi totuutta kuulla. Käärmeen siemenet suuttuvat varsin niille, jotka sanovat heille totuuden. Sillä rietas on kääntänyt heidän silmänsä nurin, että heidän pitää uskoman valheita. Rietas on maalannut juutalaisten silmäin eteen semmoisia kuvia, joissa Jumalan Poika tulee viholliseksi, ja vihollinen muuttuu heille jumalaksi, jonka sanat he pitävät oikeana, mutta Jumalan totuuden he pitävät valheena ja väärinä soimauksina. Jos Jumalan Poika soimaa juutalaisia synnistä, nimittäin, että he tekevät heidän isänsä tekoja, niin he vastaavat: "Emme ole äpäränä syntyneet, meillä on yksi Isä, Jumala."

Tässä paikassa juutalaiset omistavat itsellensä Jumalan lasten oikeuden. Ei juutalaiset tahdo tunnustaa, että perkele on heidän isänsä. Niinkuin tämänkin aikaiset juutalaiset sanovat: "Kyllä on armon ovi auki, ei se ole meiltäkään suljettu." Siinä paikassa nyt juutalaiset eli suruttomat omistavat itsellensä yhden armon, joka ei kuulu heille, sillä ei ole Jumalan armoa luvattu suruttomille, paatuneille ja Jeesuksen ristin vihollisille, jotka kantavat hengellistä vihaa Jeesukselle ja hänen opetuslapsillensa. Juutalaiset sanoit Jeesukselle: "Emme ole äpäränä syntyneet." Ja kuitenki soimaavat profeetat juutalaisia, että he ovat äpärät, vaikka he omistavat itsellensä Jumalan lasten oikeuden.

Äpärä on semmoinen, jota isä ei tahdo tunnustaa omaksensa. Mutta äpärä kutsuu sentähden isäksi sen, jonka hän luulee olevan isän sijassa. Ja mistäpä äpärä tietää, kuka hänen oikea isänsä on. Jumala soimaa juutalaisia profeettain suun kautta, että he ovat äpärät, nimittäin semmoiset äpärät, jotka ovat syntyneet huorivuoteesta. Niitten äiti on ollut huora. Vaikka hänellä on mies ollut, on hän kuitenki huorannut jonku muun miehen kanssa. Ja semmoinen huora, joka on oikean miehen kanssa nainut, ei suinkaan rupea tunnustamaan, että hän on muitten kanssa huorannut. Ei hän tunnusta miehellensä, eikä myös lapsillensa, ei hän tunnusta kelleen, että hän on huora.

Mistäs sitte äpärä tietää, kuka hänen oikea isänsä on? Hän luulee, että hänen isänsä on se mies, jonka oikeat lapset tunnustavat isäksi. Sama usko oli myös juutalaisilla, että he ovat oikeat lapset, koska Aabraham ja profeetat olit Jumalan lapset. Ei juutalaiset muistaneet, että Jumala oli jo aikaa soimannut heitä huoran sikiöiksi. Ja sama usko on vielä nytkin tämän aikaisilla juutalaisilla, että Jumala on heidän isänsä, vaikka Jumala jo aikaa on hyljännyt heidät. Ja koskapa heidän äitinsä olis tunnustanut, että hän on huora?

Jumala on jo Vanhassa Testamentissa maalannut Israelin lasten silmäin eteen, kuinka Israel, se on seurakunta, oli hänen ulosvalittu morsiamensa, jonka kanssa hän oli avioliittoon mennyt. Mutta hän valittaa monessa paikassa, että tämä kihlattu emäntä oli uskotoin, ja antoi rintojansa pusertaa egyptiläisten huorimiehille. Semmoinen huora ei rupea suinkaan tunnustamaan lapsillensa, että he ovat äpärät. Mutta Isä, jonka kanssa se huora on avioliittoon mennyt, joka ei viitti huoran kläppiä nähdä silmäinsä edessä, hän soimaa heitä usein äpäräksi. Mutta ei äpärät usko, että he ovat toisen isän lapset. Sentähden sanoit juutalaiset: "Emme ole äpäränä syntyneet." Ja niin sanovat kaikki armon varkaat: "Emme ole äpäränä syntyneet, meillä on Isä, Jumala."

Mistäs tiedätte nyt, että teillä on Isä, Jumala? Olettekos siitä turmelemattomasta siemenestä syntyneet? Paavali kirjoittaa: "Niinkuin silloin se, joka lihan jälkeen syntynyt oli, vainois sitä, joka hengen jälkeen syntynyt oli, niin se nytkin tapahtuu." Minkäs tähden hengellinen viha kuohuu suruttoman sydämessä aina, koska kristityt tulevat häntä puhuttelemaan? Minkästähden vanha aatami nousee joka kerta, kun kristityt sanovat vanhalle aatamille totuuden? Siitä murhaama halusta soimaa Vapahtaja juutalaisia, että he pyytävät häntä tappaa, koska hän sanoo heille totuuden.

Se on semmoinen paikka, että koska äpärät ja armon varkaat eroittavat itsensä Jumalan seurakunnasta ja välttävät kristittyin kanssakäymistä. Vissimmästi heillä on silloin rautanaula sydämessä. He kantavat hengellistä vihaa sydämissänsä. Jumalan lapset ja äpärät ei mahdu yhteen huoneeseen. Niitten välillä on iso aita ylösnostettu, ja eri karsinassa he ovat kumpiki. Me tiedämme, että suruttomilla on sama ajatus kuin juutalaisilla: "Emme ole äpäränä syntyneet, meillä on Isä, Jumala. Meille on armon ovi auki."

Mutta me kuulemme Jumalan sanasta, ettei ole armon ovi auki muille kuin katuvaisille sieluille, jotka sen päälle kolkuttavat kyyneleillä ja huokauksilla. Kuinka siis armon ovi olis auki Jeesuksen ristin vihollisille, jotka kantavat vihaa kristityille ja pyytävät Jeesusta tappaa? Eipä ollut armon ovi auki juutalaisille, koska vihollinen tuli ja hävitti heidän kaupunkinsa ja poltti heidän kirkkonsa. Eipä ollut armoa enää, koska heidän häätyi rukoilla vihollisia. Kuinkas nyt olis armon ovi paremmin auki paatuneille kuin silloin?

Se on turha ajatus. Jos armon varkaat kuinka sanoisit: "Meillä on Isä, Jumala," niin kauan kuin he kantavat vihaa Jeesukselle ja hänen opetuslapsillensa ovat he vissimmästi perkeleen lapset. Minkätähden Jeesus sanoi juutalaisille: "Te olette siitä isästä perkeleestä," vaikka juutalaisilla oli se usko, että Jumala oli heidän isänsä. Nyt on armon varkailla semmoinen usko, että Jumala on heidän isänsä, ja kuitenki ovat he siitä isästä perkeleestä, ei ainoastansa julki suruttomat, niinkuin huorat ja varkaat, juomarit ja viinaporvarit, kiroilijat ja tappelijat, vaan myös semmoiset, jotka ovat vähäisen heränneet ja taas nukkuneet, jotka ovat ensimmäisistä armon merkeistä ottaneet itsellensä semmoisen turhan luulon, että he nyt ovat Jumalan lapset, vaikka ei ole sydämen muutosta tapahtunut.

Semmoiset ovat pahimmat Jeesuksen ristin viholliset, jotka sanovat makaavansa Jeesuksen ristin juuressa, vaikka he makaavat perkeleen ristin juuressa. Jotka luulevat, että he ovat Jeesuksen veressä puhdistetut, eikä ole kuin lohikäärmeen veressä puhdistetut. Ja semmoiset nyt puhuvat aivan Jeesuksesta, vaikka he vihaavat kristityitä. Muutamat tunnustavat itsensä kristityksi, eikä tule kristilliseen seurakuntaan. Ne ovat niinkuin ylisyrjäläiset ja alasyrjäläiset ja sivupuolensyrjäläiset, jotka ei suinkaan kanna hyvää sydäntä kristityille. Semmoiset sanovat kyllä: "Meillä on yksi Isä, Jumala," mutta ne taitavat olla semmoiset äpärät kuin juutalaiset, jotka sanoit Vapahtajalle: "Emme ole äpäränä syntyneet." — Mutta jos vanha ihminen olis tappanut hedelmänsä syntymisen jälkeen? Niistä tulevat äpärät, joita vanha ihminen on tappanut varsin syntymisen jälkeen.

Koska nyt on monen kaltaisia ihmisiä, jotka vihaa kantavat sydämessänsä kristityille, nimittäin ensiksi kastetut pakanat, jotka ei ole koskaan heränneet. Toiseksi puoliheränneet, jotka ovat ylön varhain munasta ulos tulleet eli kesken syntyneet. Kolmanneksi semmoiset äpärät, joita vanha ihminen on tappanut varsin syntymisen jälkeen. Ja nämät kaikki ovat tulleet Jeesuksen ristin viholliseksi, — niin pitää meidän tänä päivänä katseleman, kutka ja milliset ne ovat, jotka luulevat tekevänsä Jumalalle palveluksen, koska he tappavat Jeesuksen opetuslapsia. 

Mutta meidän pitää ensin rukoileman sitä suurta ristin Kantajaa, että hän antais Jeesuksen opetuslapsille voimaa ja väkevyyttä hänen armonsa rikkauden jälkeen, että he jaksaisit kärsiä ja ulosseisoa maailman vihaa ja vainoa, että he jaksaisit uskossa sotia ja kilvoitella siinä suuressa sodassa ja kilvoituksessa, että he voittaisit ijankaikkisen elämän kruunun ja veripunaiset vaatteet, Kristuksen veressä vanhurskautetut. Kuule, taivaallinen vanhin, murheellisten ja katuvaisten huokaus. Isä meidän jne.

Evankeliumi: Joh. 15: 26.

Tämän päivän evankeliumissa on Vapahtaja ilmoittanut opetuslapsillensa, kuinka maailma vihaa ja vainoo Jeesuksen opetuslapsia, koska jokainen, joka heitä tappaa, luulee tekevänsä Jumalalle palveluksen. Ei olisikaan perkele maailmassa, jos Jeesuksen opetuslapset saisit rauhassa saarnata evankeliumia. Mutta se on vasta kolo ja kauhistavainen asia, koska pimeyden ruhtinaalla pitää oleman niin suuri valta maan päällä, että hän saattaa ensiksi herättää vihan ja vainon Jeesuksen opetuslapsia vastaan, ja tämän vihan kautta kääntää orjainsa silmät nurin, että he luulevat tekevänsä Jumalalle palveluksen, koska he tappavat Jeesuksen opetuslapsia.

Siinä paikassa näyttää lohikäärme vasta luontonsa. Ja jos ne olisit tyhmät talonpojat, jotka näin vihaavat ja vainoavat Jeesuksen opetuslapsia, niin ei olis mitään sanomista. Eli jos ne olisit kastamattomat ja ympärileikkaamattomat pakanat, jotka ei ole mitään kristillisyydestä kuulleet, jotka niin hirmuisesti janoavat kristittyin verta. Mutta ne ovat semmoiset ihmiset, jotka ovat suurimman ylösvalaistuksen saaneet Jumalan sanasta, jotka lukevat ja tutkivat raamattua läpi, nimittäin ylimmäiset papit, kirjanoppineet, fariseukset ja kansan vanhimmat eli parhaat miehet seurakunnassa, jotka rietas on niin sokeaksi tehnyt, että he katsovat kristillisyyden perkeleen vaikutukseksi, ja kristityt muuttuvat heidän silmissänsä vääriksi profeetoiksi ja villihengiksi.

Niitä on ollut muutampia kristityitä läpi ajan siitä saakka kuin kristillisyys ilmestyi maailmassa, mutta joka paikassa, kussa kristityitä on ilmestynyt, siinä on myös perkeleen joukko vihannut ja vainonnut kristityitä. Ja joka paikassa on kristityitä pidetty väärinä profeettoina ja villihenkinä. Ja jokainen, joka niitä on tappanut, se luuli tekevänsä Jumalalle palveluksen. Ei ole Lutheruksen valtakunnassa kristityitä juuri tapettu niinkuin Paavin valtakunnassa, mutta niitä on ajettu pois valtakunnasta, pantu vankeuteen, sakotettu, ja monella tavalla vaivattu, niin että paavilaiset nyt soimaavat Lutheruksen uskon tunnustajia, ettei ole Lutheruksen uskovaiset paremmat kuin paavilaiset siinä vainoomisen asiassa.

Katselkaamme nyt Jumalan armon kautta, minkätähden suruttomat ovat niin vihaiset kristityille, ja minkätähden he luulevat tekevänsä Jumalalle palveluksen, koska he tappavat Jeesuksen opetuslapsia?

Ensimmäinen tutkistelemus: Minkätähden suruttomat vihaavat kristityitä? Toinen tutkistelemus: Minkätähden he luulevat tekevänsä Jumalalle palveluksen, koska he tappavat Jeesuksen opetuslapsia?

Jospa nyt kaikki suruttomat näkisit haamunsa tässä maalauksessa, että he kauhistuisit, koska he kuulevat, kuinka Aabelin veri huutaa kostoa maasta veljensä murhaajan ylitse.

Ensimmäinen tutkistelemus. Minkätähden maailman lapset vihaavat Jeesuksen opetuslapsia? Eli minkätähden perkeleen lapset vihaavat Jumalan lapsia?

Kaikkien muitten kauhistusten yli, mitä jo perkeleen lapset tekevät, on tämä hengellinen viha suurin hirmuisuus ja suurin kauhistus, mitä jo perkeleen orjat tekevät maan päällä. Jos Jumala olis niin ankara rankaisemaan paatuneita, kuin hän oli Mooseksen aikana, koska hän aikoi hävittää koko kansan muutampain ylpeyden tähden, niin hän olis jo aikaa hävittänyt kaikki mustat veri madot, jotka imevät kristittyin verta. Mutta Jumala on niin armollinen, että hän antaa veren imijöitten imeä kristittyin verta siihen asti, että he halkeavat. Sillä niin on tapahtunut kaikissa valtakunnissa, kussa ne mustat verimadot ovat imeneet kristittyin verta, että ne ovat viimein haljenneet.

Niinkuin vihollinen halkaisi juutalaisia, niin on myös paavin valtakunnassa halaistu verimatoja, ja vihollinen on niin kovin pusertanut heidän suoliansa, että heidän on täytynyt ulos oksentaa ja ulos paskantaa kristittyin verta, niin ettei ole verimato kauan saanut nautita sitä verta, jota hän imenyt oli. Sillä niissä valtakunnissa, kussa kristityitä pahimmiten on vaivattu, siinä on suruttoman kansan väärä usko vahvistettu, että kristityt ovat väärät profeetat ja villihenget, ja sitte on viimein se raaka pakanallinen kansa noussut villiin ja nostanut hirmuisen kapinan esivaltaa vastaan, ja ovat tappaneet kuninkaan, ja esivallan miehiä, ja maailman herroja. He ovat vuodattaneet ihmisten verta niinkuin virtaa.

Ja niin on rietas pusertanut heidän suolistansa kristittyin veren, jota he imeneet ovat, ettei ole jäänyt yhtään ainoata pisarata, jota ei ole heidän verisuonistansa ulos kaivettu. Näin on tapahtunut niissä valtakunnissa, kussa kristityitä on vainottu, vaikka he silloin luulit tekevänsä Jumalalle palveluksen, koska he tapoit Jeesuksen opetuslapsia. Mutta he ovat jälkeen saaneet nähdä, mikä jumala se on, jolle he tehit palveluksen. Ja tämä kristittyin vainoaminen on aina saanut alkunsa talonpojan säädystä.

Koska nimittäin muutamat Libertinein synagoogasta ja Kyreneusten ja Aleksandrinein synagoogasta nousit riitelemään Stefanuksen kanssa, eikä voineet sitä viisautta vastaan olla ja sitä henkeä, jonka kautta hän puhui, niin he säädit miehiä, jotka sanoit: "Me olemme kuulleet hänen puhuvan pilkkasanoja Moosesta ja Jumalaa vastaan." Koska suruttomat ei pitäneet puoltansa tinkaamisessa Stefanuksen kanssa, niin he hakivat kuuden markan miehiä ja toit kaikenlaisia valheita kristittyin päälle. Se seisoo toisen joulupäivän epistolassa, että he asetit väärät todistajat sanomaan: "Ei tämä mies lakkaa puhumasta pilkkasanoja tätä pyhää sijaa ja lakia vastaan."

Ei suruttomat saattais tulla muutoin maailman lain voimalla kristittyin päälle, mutta he löytävät aina vääriä todistajia ja kuudenmarkan miehiä, jotka ilman palkatta todistavat väärin ja valehtelevat kristittyin päälle, ja niitten valheitten kautta yllyttävät esivallan miehiä kristittyin päälle. Ja ne taas vievät kristityitä ensin kirkkoraadin eteen, kussa välistä on joku viisas Gamaliel, joka ensin estää kristittyin vainon tällaisilla sanoilla: "Israelin miehet, kavahtakaat itseänne, mitä te mielitte tehdä näille miehille. Ja nyt minä sanon teille: Lakatkaat näistä miehistä ja sallikaat heidän olla, sillä jos tämä neuvo eli teko on ihmisistä, raukee se tyhjään, vaan jos se on Jumalasta, ette sitä voi tyhjäksi tehdä, ettette myös löyttäisi sotineen Jumalaa vastaan." Ap. t. 5: 35, 38, 39.

Siinä nyt on teille peili, te kristittyin vainoojat, kuinka ennen on tapahtunut, ja niin on vielä näinäki aikoina tapahtunut. Mutta ei suruttomat sentähden saa omantunnon rauhaa. Ei perkeleen joukko tyytynyt silloinkaan, ennen kuin Stefanus kivitettiin, ja sitte pääsi riettaan joukko oikein imemään kristittyin verta. Muutampi kristittyin vainooja otetaan voimallisesti kiinni, esimerkiksi Saulus, mutta siitä vasta juutalaiset suuttuvat hirmuisesti, koska paras sotasankari tulee kristityksi.

Toinen tutkistelemus. Minkätähden perkeleen joukkokunta luulee tekevänsä Jumalalle palveluksen, koska he tappavat Jeesuksen opetuslapsia? Sentähden, että rietas on kääntänyt heidän silmänsä nurin. He ovat saaneet sen ylösvalaistuksen helvetistä, että kristityt ovat väärät profeetat ja villihenget, jotka ei anna kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa.

Paavalin evankeliumi oli juutalaisille pahennukseksi ja kreikkalaisille hulluudeksi. Pakanat sanoit, että kristillisyys on yksi ihmeellinen taikaus. Pakanat sanoit myös, että kristityt ovat pahoilta hengiltä riivatut, koska he näkivät kristittyin liikutuksia. Kristillisyyden vaikutus muuttui pakanain silmissä riettaan hengen tuohusvalkeaksi. Katso, näin on rietas kääntänyt orjainsa silmät nurin. Koska oikea kristillisyys muuttuu pakanain silmissä hirmuiseksi villitykseksi, niin saattaa rietas sillä lailla uskotella palvelijoillensa, että he tekevät Jumalalle palveluksen, koska he tappavat Jeesuksen opetuslapsia.

Kristittyin veri on lohikäärmeen suussa niin makea kuin siirappi, vaikka se karvastelee jälkeen vatsassa niinkuin myrkky, että hänen häätyy muutamissa valtakunnissa oksentaa ulos kristittyin verta, jota hän ennen on imenyt. Koska nimittäin perkeleen lahkokunta ensin valehtelee niin paljon kristittyin päälle, että hän saapi esivallan suuttumaan ja uskomaan valheita, mitä kuudenmarkan miehet todistavat, silloin pääsevät ylimmäiset papit, kirjanoppineet ja fariseukset maailman lain voimalla vainoamaan kristityitä. Ja sen vainoamisen kautta vahvistetaan se raaka kansa heidän väärässä uskossansa, että kristityt ovat pahimmat ihmiset maan päällä.

Huorat ja varkaat ovat kristittyin suhteen niinkuin valkeuden enkelit. Se murhaaja ja ryöväri Barrabas anotaan sitte kansalta irti. Ja sen kautta saapi rietas niin suuren vallan kansan ylitse, että kapina, veren vuodatus ja keskinäinen sota ei ole kaukana siitä valtakunnasta, kussa kristityitä vainotaan, koska raaka kansa nousee viltiin. Ja niistä kristittyin vainoojista tulevat vasta oikeat villihenget, jotka ei säästä enää ei kirjanoppineita, ei fariseuksia, eikä suruttomia pappeja, eikä myös maailman herroja, niinkuin myös Jerusalemin hävityksen historiasta nähdään. Joka tämän lukee, hän ymmärtäköön!

Näin häätyy mustan madon ja kristittyin veren imijän oksentaa ulos kristittyin verta, jota hän on ennen imenyt. Näin pusertaa vihollinen mustan madon suolia, että veri truiskuu molemmista päistä. Jumala on antanut kristittyin vainoojat saatanan haltuun, että he rupeavat keskenänsä sotimaan ja toiset toisiansa tappamaan, koska Jumalan ankara vanhurskaus panee heitä vihansa viinakuurnaan ja pusertaa karvaita viinamarjoja niin, että veri juoksee kuudenkymmenen vakomitan päähän. — Peljästykööt nyt kaikki mustat madot. Kauhistukoot kaikki veren imijät ja katsokoot, kuinka entisille kristillisyyden vainoojille on käynyt.

Te luulette, että te teette Jumalalle palveluksen, koska te tapatte Jeesuksen opetuslapsia. Mutta mikäs Jumala se on, jolle te teette palveluksen? Joo! Se on maailman jumala, se on se vanha mato, joka perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, joka koko maan piirin viettelee. Ja kutka enkelit ne ovat, jotka enimmiten vainoavat kristityitä? Joo! Siveät huorat, rehelliset varkaat, raittiit juomarit ja armolliset viinaporvarit. Ne ovat parhaat perkeleen ystävät, jotka sillä lailla luulevat tekevänsä Jumalalle palveluksen, että he Jeesuksen opetuslapsia tappavat. Semmoisten ihmisten kautta tulee vainoamisen alku.

Ne taitavat olla Libertinein synagoogasta ja Kyreneusten ja Aleksandrinein synagoogasta, jotka ensin suuttuvat Stefanukselle. Koska nämät saatanan orjat ei pidä puoltansa tinkaamisessa Stefanuksen kanssa, niin he yllyttävät kansan, kirjanoppineita, fariseuksia ja ylimmäisiä pappeja kristittyin päälle. Ja sitte he hakevat kuudenmarkan miehiä todistajaksi, että Stefanus on puhunut lakia vastaan ja Mooseksen eli Lutheruksen uskoa vastaan.

Mikäs jumala se on, jota nämät veren imijät palvelevat, jotka luulevat tekevänsä Jumalalle palveluksen, koska he tappavat Jeesuksen opetuslapsia? Se taitaa olla se jumala, joka asuu alimmaisessa taivaassa, jossa palaa synnin tulikiven valkea, josta kristittyin vainoojat noutavat valkean, millä he näkevät makkaroita tehdä kristittyin verestä.

Ettekö vielä ymmärrä, te kristittyin vainoojat, mikä hirmuinen vaiva teitä odottaa, koska kristittyin veren pitää polttaman teidän tuntoanne ijankaikkisesti, ja kristittyin kyynelten pitää vaivaaman teidän tuntoanne, ja kristittyin huokausten pitää soiman teidän korvissanne! Koska vanhurskaan Aabelin veri huutaa maasta kostoa veljensä murhaajan ylitse, silloin pitää kaikkien Kainin lihallisten veljien ja neppainten kalvavalla tunnolla pakeneman Jumalan kasvoin edestä ja huutaman niinkuin se murhaaja, Kain: "Minun rangaistukseni on suurempi, kuin että se olis kannettava." Ja niin saavat veljensä murhaajat huutaa kaikessa ijankaikkisuudessa: "Minun rangaistukseni on suurempi, kuin että se olis kannettava!" Amen

Lähde: Kirkkopostilla 1876