N:o 27A                                   2 PÄÄSIÄISPÄIVÄNÄ 1851

Filippus sanoi yhdelle pakanalle, joka oli lukemassa raamattua: Ymmärrätkös, mitäs luet? Ja hän vastais: kuinka siis minä taidan ymmärtää, ellei joku minua johdata? Ap. t. 8: 30 - 31. 

Yksi juutalainen eli pakana, Etiopian drottningin kamaripalvelija, oli tullut Jerusalemiin apostolitten aikana, ja siellä hän oli ostanut itsellensä raamatun kirjan. Hän oli myös kuullut  jotaki puhuttavan kristillisyydestä, niinkuin uskottava on, että siihen aikaan paljon arveltiin siitä kristinopista, jota maailman orjat pidit vääränä, ja ainoastansa ne harvat sielut, jotka olit itse koetelleet uskon voimaa, pidit oikeana.

Drottningin kamaripalvelija oli siis ostanut itsellensä raamatun kirjan, ja hän istui vaunussa ja luki raamattua, ei siinä tarkoituksessa, että hän sais synnille puolustusta, eikä hän lukenut raamattua siinä tarkoituksessa, että hän saattais kaataa kristillisyyttä, niin kuin muutamat näinä aikoina tekevät. He lukevat raamattua ja muita kirjoja siinä mielessä, että he pääsisit kaatamaan kristillisyyttä ja vastustamaan kristityitä.

Sillä siinä mielessä lukee myös perkele raamattua, että hän pääsis vääntämään Jumalan sanaa väärään mieleen. Ja sama koulumestari opettaa myös orjiansa vääntelemään ja väärin ymmärtämään Jumalan sanaa omaksi kadotukseksensa. He hakevat Jumalan sanasta synnille puolustusta, ja selittävät raamattua niinkuin itse rietas. Ja jota enemmän he lukevat, sen sokeammaksi he tulevat, ja sanovat: "Olemmeko me sokeat?"

Mutta tämä mies luki raamattua siinä tarkoituksessa, että hän sais oikean ylösvalaistuksen. Mutta hänen täytyi tunnustaa, ettei hän ymmärtänyt, mitä hän luki. Niin se taitaa käydä monen juutalaisen ja monen pakanan kanssa, että he lukevat raamattua, eikä ymmärrä, mitä he lukevat. Tälle äsken mainitulle miehelle oli kuitenki tullut halu, että hän pääsis ymmärtämään, koska hän rukoili Filippusta, että hän selittäis hänelle sen raamatun paikan, jonka hän oli lukemassa.

Mutta moni juutalainen on mielestänsä niin viisas, ettei hän tahdo yhtään selitystä kuulla. Sillä juutalaiset ja pakanat luulevat niin ymmärtävänsä raamattua, ettei he tahdo kuulla, kuinka Jeesuksen opetuslapset selittävät raamattua. Tämän aikaiset juutalaiset sanovat näin: "Kyllä me itse näemme kirjasta. Ei teidän tarvitse meille selittää mitään." Mutta ei tämä mies kuitenkaan sanonut ymmärtävänsä, mitä hän luki. Hän tunnusti siis sokeutensa siinä asiassa.

Mutta eipä tämän aikaiset juutalaiset tunnusta sitä, ettei he ymmärrä raamatusta mitään, vaan he sanovat: "Kyllä me itse näemme kirjasta." He sanovat siis niinkuin juutalaiset: "Olemmeko myös me sokeat?" Silloin sanoi Vapahtaja: "Jos te olisitte sokeat, niin ei olis teillä syntiä, mutta nyt te luulette näkevänne, sentähden teidän syntinne pysyy." Niin sanoi Vapahtaja niille juutalaisille. Ja niin täytyy meidän sanoa niille mustilaisille, jotka täällä sotivat totuutta vastaan ja sanovat: "Kyllä me itse näemme kirjasta."

Mutta mitäs sokeat raukat näkevät, jotka ovat sokeana syntyneet ja sokeana vaeltaneet 20, 30, 40, 50, 60 ja 70 ajastaikaa. Ei ne näe omaa kadotustansa, mutta kristityn elämässä he kyllä näkevät vikoja, niinkuin sen aikaiset juutalaiset näit vikoja Vapahtajan ja opetuslasten elämässä. Sama lasimestari, joka silloin oli lasisilmät juutalaisille laittanut, on vielä tämän aikaisille juutalaisille laittanut senkaltaiset lasisilmät, joilla he näkevät hyvin opetuslasten vikoja. He sanovat näkevänsä raamatusta, että huoruus ja juopumus on luvallinen. Kuka tiesi varkaus ja viinakauppa myös tulee luvalliseksi, koska semmoiset miehet tutkivat raamattua, joiden silmät rietas on kääntänyt nurin, että heidän pitää uskoman valheita ja vihaaman totuutta.

Semmoisille miehille, jotka selittävät raamattua niin kuin rietas, on Pietari kirjoittanut näin: "Taitamattomat ja huikentelevaiset turmelevat Paavalin kirjoituksia, niin kuin muutki raamatut omaksi kadotukseksensa. Mitä semmoiset pakanat ymmärtävät raamatusta, koska he elävät vastoin raamattua ja puhuvat vastoin raamattua. He saavat semmoisen käsityksen raamatusta, että Vapahtaja on väärä opettaja ja kansan häiritsijä, joka ajaa ulos perkeleitä Belsebubin kautta. Parempi olis, että he tunnustaisit sokeutensa niinkuin tämä kamari palvelija, josta alkupuhe oli. Hän tunnusti Filippukselle, ettei hän ymmärrä, koska ei ole johdattajaa.

Mutta kyllä fariseukset ja kirjanoppineet ymmärtävät, että se on Jumalan pilkkaaminen, koska Jeesus tunnusti itsensä Jumalan lapseksi. Ja samankaltaisen ylös valaistuksen ovat tämän aikaiset fariseukset saaneet raamatusta, että se on Jumalan pilkkaaminen, koska yksi kristitty tunnustaa itsensä Jumalan lapseksi. Mutta muutamat sokeat raukat ei tahdo tunnustaa, että he ovat sokeat ja ymmärtämättömät. Muutamat taas tuovat järjen skäliä edes ja sanovat näin: "Ei se ole niin suuri ihme, että me emme ymmärrä raamattua, koska opetuslapset ei ymmärtäneet vielä kirjoituksia, vaikka he olit niin monta ajastaikaa käyneet Vapahtajan koulussa."

Mutta miksis he sanovat siis: "Kyllä me näemme itse kirjasta." Mitäs he näkevät kirjasta, jotka ovat sokeana syntyneet niinkuin hukan penikat? Se on kyllä tosi, ettei opetuslapsetkaan vielä ymmärtäneet kirjoituksia ennenkuin Vapahtaja avais heidän ymmärryksensä. Mutta suruttomat ei tahdo tunnustaa, että he ovat ymmärtämättömät, vaan he luulevat ymmärtävänsä, vaikka he ymmärtävät kaikki asiat nurin. Siinä pääsee rietas selittämään heille kaikki nurin ja sitte he sanovat: "Kyllä me itse näemme kirjasta."

Mutta paras neuvo olis, että kaikki sokeat raukat tunnustaisit sokeutensa ja ymmärtämättömyytensä, niinkuin drottningin kamaripalvelija. Se olis paras neuvo, että he rupeaisit rukoilemaan sitä suurta ristinkantajata, että hän avais kaikkein sokeain raukkain silmät näkemään ja kuuroin korvat kuulemaan, mistä tie menee taivaaseen. Sillä ei ole moni ennen näitä aikoja ymmärtänyt kirjoituksia, ennenkuin se suuri raamatun selittäjä on ruvennut Mooseksesta ja profeetoista selittämään murheellisille opetuslapsille Emmauksen tiellä, kuinka Kristuksen piti kaikkia näitä kärsimän ja jälleen kunniaansa menemän.

Ja te murheelliset opetuslapset Emmauksen tiellä, rukoilkaat sitä suurta raamatun selittäjää, että hän olis teidän kanssanne, sillä ehtoo joutuu ja päivä on laskenut. Kuule sinä tuntematoin raamattuin selittäjä murheellisten opetuslasten huokaus. Isä meidän jne.

 

Evankeliumi: Luuk. 24: 13.

Me kuulemme tämän päivän evankeliumista, kuinka tomppelit ja hitaat sydämestä opetuslapset ovat uskomaan, mitä profeetat puhuneet ovat. Ja sen tähden rupeis Vapahtaja Mooseksesta ja profeetoista selittämään heille kaikki kirjoitukset, kuin hänestä olit. Seuraavaisesti siitä pitää meidän tällä hetkellä tutkisteleman: Minkä tähden opetuslapset ovat niin tomppelit ja hitaat uskomaan kirjoituksia.

Meidän toivomme on, että se suuri raamatun selittäjä avaa heidän ymmärryksensä raamatuita ymmärtämään, niinkauan kuin he tiellä ovat, että he viimein rupeavat tuntemaan häntä leivän murtamisesta.

Vapahtaja sanoi juutalaisille: "Tutkikaat raamatuita, sillä ne todistavat minusta." Mutta juutalaiset lukevat raamattua niinkuin itse rietas ja sanovat kristityille: "Kyllä me itse näemme kirjasta." Mitäs te näette kirjasta, juutalaiset ja suruttomat pakanat? Näette ilmanki, että Vapahtaja on yksi kansan häiritsijä ja yksi suuri noita, joka ajaa ulos perkeleitä Belsebubin voimalla. Mitäs te vielä näette kirjasta, te juutalaiset ja suruttomat pakanat? Te näette ilmanki kirjasta, että tämä kristillisyyden oppi, joka on saanut alkunsa Jeesuksesta Natsareenuksesta, on yksi perkeleen oppi, ja sentähden teidän täytyy kantaa maaherran Pontius Pilatuksen edessä, että hän opettaa kansaa, ruveten Galileasta niin tähän asti.

Ja mitäs te vielä näette kirjasta, te juutalaiset ja suruttomat pakanat, koska te sanotte itse näkevänne kirjasta, mistä tie menee taivaaseen? Ilmanki sen näette kirjasta, että juopumus ja viinakauppa on luvallinen, koska te olette löytäneet niin paljon vikoja Vapahtajan ja opetuslasten elämästä, että te saatatte soimata häntä juopumuksesta ja sanoa: "Katsokaat mikä syömäri ja juomari ihminen tämä on, publikaanein ja syntisten ystävä." Pankaat vielä lasi silmät nokan päälle, nimittäin ne lasi silmät, joita maailman kuuluisa lasimestari on teillle tehnyt. Silloin tulevat puukstavit isommiksi. Te näette silloin paljon vikoja opetuslasten elämässä, ja saatatte sanoa Jeesuksen opetuslapsille niinkuin te ennen jo olette sanoneet Mestarille: "Sinä olet samaritaanus ja sinulla on perkele."

Mistäs on juutalaisille tulleet niin kirkkaat silmät näkemään vikoja kristittyin elämässä? Aivan kirjasta he näkevät, kuinka nämät kristityt ovat väärät profeetat ja villihenget, jotka ei anna kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa. Mutta juomarit, huorat, varkaat ja viinaporvarit, katso, ne ovat kristityt, jotka saavat niin paljon kärsiä uskonsa tähden.

Sama usko on myös armonvarkailla, jotka ovat kirjasta nähneet, että katumus ja parannus on tarpeellinen, mutta suuttuvat yhtä hyvin katuvaisille, jotka vaativat oikeata katumusta. Käärmeen siemenet puikivat sydämen juuressa, koska armon varkaalle sanotaan tuomio. Hänellä on senkaltainen raamatun selittäjä povessa, joka osottaa hänelle, että Pyhän Hengen vaikutus on riettaan hengen vaikutus. Se sama raamatun selittäjä osottaa armon varkaalle, että yksi katuvainen sielu on yksi väärä profeetta ja villihenki, joka pitää huoneesta ulos vedettämän ja kepillä pieksettämän.

Juutalaiset ovat niin pyhät ja niin hurskaat, ettei he mene pakanan huoneeseen, eikä ne tervehtele häntä. Mutta yhtä hyvin he kantavat vihaa Vapahtajalle ja poimivat kiviä, koska hän soimaa heitä ulkokullaisuudesta. Juutalaiset sanovat: "meillä on Isä nimittäin Jumala", mutta aikovat tappaa Vapahtajan, koska hän sanoo: "Te olette siitä isästä perkeleestä." Ja vaikka he kantavat hengellistä vihaa sydämessänsä Vapahtajalle ja aikovat häntä tappaa, yhtä hyvin sanovat he: "Kukas aikoo sinua tappaa?"

Ei sokeat raukat tunne, että heillä on viha sydämessä. Vaikka he poimivat kiviä ja ottavat halkoja, yhtä hyvin sanovat he: meillä on rakkaus sydämessä, me makaamme joka päivä Jeesuksen ristin juuressa. Kuka tiesi, kenenkä ristin juuressa he makaavat, koska käärmeen siemenet puikivat sydämen juuressa. Mutta kyllä he sentähden sanovat näkevänsä kirjasta, mistä tie menee taivaaseen.

Senkaltainen rakkaus on juutalaisilla ja armon varkailla, että he huutavat Palmusunnuntaina: "Hoosianna Daavidin Pojalle!" Ja pitkänä perjantaina he huutavat: "Ota pois, ristiinnaulitse!" Ja senkaltaisen ylösvalaistuksen he ovat saaneet raamatusta, että murhaaja Barabbas pitää laskettaman irti, mutta Jeesus pitää hukutettaman.

Ja jos Filippus tulee kysymään heiltä: "Ymmärrätkös, mitä luet?" niin he sanovat: "Kyllä me itse näemme kirjasta." Näkevät kyllä kirjasta sen verran, että juopumus ja kirous on luvallinen, huoruus ja varkaus on luvallinen, ahneus ja viinakauppa on luvallinen, Vapahtajan murhaaminen ja kristittyin vainoaminen on luvallinen. Mutta opetuslasten saarnaaminen, se on luvatoin. Synnin soimaus ja tuomio, se on vastoin raamattua, vaikka kaikki profeetat ovat soimanneet ja tuominneet.

Sen verran ymmärtävät juutalaiset Jumalan sanasta, että oikea katumus ja omantunnon vaiva on riettaan hengen vaikutus. Mutta jos yksi juomari oksentaa ulos Herran ruumista ja verta yhtenä paloviinan kanssa, se on Pyhän Hengen vaikutus. Semmoisen ylösvalaistuksen saavat nyt juutalaiset ja armon varkaat raamatusta, että hengellinen viha ja kristittyin pilkkaaminen on oikea totuus. Ja jos he noutavat valkean helvetistä, saavat he senkaltaisen ylösvalaistuksen, että he näkevät makkaroita tehdä kristittyin verestä.

Mutta nyt voivat juutalaiset ja pakanat kysyä, kuinka Jeesuksen opetuslapset ymmärtävät raamattua, koska hän soimais heitä sanoen: "O, te tomppelit ja hitaat sydämestä uskomaan, mitä profeetat ovat puhuneet!" Eipä nekään ymmärtäneet raamattua paremmin kuin me. Ja jos me emme usko, mitä nämät villihenget meille puhuvat raamatusta, niin eipä ne opetuslapsetkaan uskoneet, mitä profeetat ovat puhuneet Vapahtajasta, koska hänen häätyi soimata heitä epäuskosta.

Tässä paikassa luulee nyt yksi surutoin ihminen saavansa vettä myllynsä päälle. Jos vain joku vika havaitaan kristittyin uskossa eli elämässä, niin varsin saavat riettaan enkelit iloa siitä, sillä he luulevat, että Jeesuksen opetuslapset ovat täydelliset varsin, kuin he rupeavat konttaamaan. Mutta ei ole asia niinkuin riettaan enkelit luulevat, sillä Jeesuksen opetuslapsissa taitaa olla paljon puutosta vielä sekä uskossa että ymmärryksessä ja elämässä. Mutta ei suinkaan Jeesuksen opetuslapset sitä kiellä, että he ovat hitaat uskomaan ja huonot ymmärtämään, mitä profeetat ovat kirjoittaneet hänestä.

Mutta ei Jeesuksen opetuslapset pilkkaa Jumalan sanaa, koska yksi tuntematoin vieras heille selittää, niinkuin Jeesus oli heille silloin vielä tuntematoin, koska heidän silmänsä pidettiin murheen ja epäilyksen tähden. Jos opetuslapset olisit olleet niinkuin tämänaikaiset suruttomat, olisit he sanoneet sille tuntemattomalle raamatun selittäjälle: "Mitä sinun tarvitsee meille puhua? Itsellä meillä on kirja. Ja siitä me näemme."

Mutta eipä fariseukset ja kirjanoppineet nähneet, vaikka oli raamattu kädessä. He suutuit vain Jeesukselle, koska hän otti ja selitti heille yhden paikan raamatusta, joka passais heille. He ajoit hänet ulos kirkosta ja rupesit syöksemään häntä pahdan ylitse. Semmoinen hirmuinen faarti tuli vanhalle aatamille, koska yksi paikka tuli kohti. Mutta ei opetuslapset kuitenkaan suuttuneet raamatun selittäjälle, vaikka hän oli tuntematoin heille, vaan enemmän he rupesit rakastamaan häntä, koska hän selitti heille kirjoituksia.

Ja vissimmästi soisit kaikki oikeat Jeesuksen opetuslapset, että joku selittäis heille raamattua. Sillä ensin ovat he ymmärryksen puolesta huonot ymmärtämään, ja sitte vielä hitaat sydämestä uskomaan kaikkia niitä, kuin profeetat ovat hänestä puhuneet. Tämä ymmärtämättömyys tulee siitä, että heidän omassa sydämessänsä on yksi väärä raamatun selittäjä. Se on maailman rakkaus, joka kääntää heille raamatun sanat nurin, ettei he voi ymmärtää, kuinka Kristuksen piti kaikkia näitä kärsimän ja jälleen kunniaan sisälle käymään.

Opetuslapset tunnustit uskonsa: "Me luulimme hänen siksi, kuin Israelin lunastaman piti." Mutta se oli ainoastansa yksi kuollut usko niin kauan, kuin heidän Vapahtajansa oli elämässä, mutta koska heidän Vapahtajansa kuoli, niin ei he jaksaneet enää uskoa, vaan lankeisit epäilykseen.

Kuinkas nyt on teidän kanssanne, te Jeesuksen opetuslapset, jotka vaellatte Emmauksen tiellä ja olette murheelliset? Ei ole teillä yhtään turvaa maailmaan, jonka  te olette jättäneet. Mutta se näyttää niinkuin teillä ei olis yhtään oikeata turvaa taivaaseenkaan, koska teidän Vapahtajanne on kuollut. Kuinkas pitää teidän tuleman aikaan, koska ei ole yhtään turvaa, ei taivaassa eikä maan päällä, eikä maan alla?

Yksi tuntematoin raamatun selittäjä vaeltaa teidän kanssanne ja soimaa teitä: "O, te tomppelit ja hitaat uskomaan, mitä profeetat kirjoittaneet ovat. Eikö Kristuksen pitänyt kaikkia näitä kärsimän ja jälleen kunniaansa sisälle menemän? Tämä tuntematoin raamatun selittäjä avaa teidän ymmärryksenne raamattua ymmärtämään, ja te tunnette jotakuta rakkautta häntä kohtaan, vaikka teidän silmänne ovat peitetyt ettette tunne häntä.

Rukoilkaat siis, te murheelliset opetuslapset, että tämä tuntematoin raamattuin selittäjä menis teidän kanssanne kylään, johon te olette menemässä, sillä ehtoo on joutunut ja aurinko on laskenut. Se tuntematoin ystävä, joka selittää teille raamatuita, on yksi hauska kumppani teidän murheessanne. Koska te olette epäilyksessä, koska Vapahtaja on kuollut teidän sydämissänne, ja ei ole enää yhtään turvaa, ei taivaassa eikä maan päällä, eikä maan alla, silloin on raamattuin selittäjä teille yksi hauska kumppani, joka tekee teidän sydämenne palavaksi. Kuka tiesi te tulette häntä tuntemaan leivän murtamisesta, koska te tulette kylään.

Rukoilkaat sitä  tuntematointa raamattuin selittäjää, te murheelliset opetuslapset Emmauksen tiellä, että hän seurais teitä kylään, ja sanokaat: "Ole meidän kanssamme, sillä ehtoo joutuu, ja armon aurinko pian laskee. Pian loppuu tämä armon aika. Pian tulee pimeys. Ole meidän kanssamme, sinä tuntematoin raamattuin selittäjä ja seuraa meitä kylään!"

Ja meidän toivomme on, että se armollinen, ehkä monelle tuntematoin ystävä ja raamattuin oikea selittäjä kuulee murheellisten, epäileväisten ja maailmalta hyljättyin opetuslasten anomuksen ja rukouksen, ja menee heidän kanssansa kylään, ja että heidän silmänsä aukenevat. Amen.

Alkuperäinen / Aunon kokoelmat / Kansallisarkisto ja yliopistonkirjasto Helsinki /