N:o 12                            2 SUNNUNTAINA LOPPIAISESTA 1852

Kaikki janoovaiset tulkaat vetten tykö, tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaat, ostakaat ja syökäät; tulkaat, ostakaat ilman rahatta ja ilman hinnatta, viinaa ja rieskaa. Esajan 55: 1

Tässä paikassa kuuluu Jumala lupaavan nälkävieraille viinaa ja rieskaa ilman rahatta ja ilman hinnatta. Se tulee nyt sen päälle, jos he viittivät tulla ostamaan ilman rahatta ja ilman hinnatta viinaa ja rieskaa. Minä olen nähnyt, että muutamat köyhät ovat niin komeat, ettei he viitti kerjätä. Ennen he nälkään kuolevat, ennenkuin he menevät kerjäämään.

Me kuulemme myös yhdessä evankeliumissa siitä väärästä huoneenhaltijasta, ettei hän viittinyt kerjätä, koska hän sanoi: "En minä jaksa kaivaa, ja häpeän minä kerjätä." Tästä paikasta kuuluu, että kunnia estää muutampia kerjäämästä. Pikemmin he rupeavat varastamaan, etttä he sillä tavalla eläisit, niinkuin tämä väärä huoneenhaltija, joka rupeis herraansa pettämään. Ensiksi hän haaskais herransa hyvyyden, ja sitte vielä opetti herransa velkamiehet kirjoittamaan 50 sadan sijaan ja muuttamaan velkakirjoja. Ja sentähden ne velkamiehet, joiden velka on jäänyt maksamatta, aikovat korjata häntä ijankaikkisiin majoihin.

Mutta kukas tiesi, mihinkä majahan he viimein häntä korjaavat, koska he huomaitsevat, että he saavat maksaa velkaansa ijankaikkisesti juuri sen väärän huoneenhaltijan tähden, joka opetti heitä vääryydellä velkaansa vähentämään, eikä opettanut heitä armoa kerjäämään Herralta, että se velka olis tullut pois pyyhityksi. Mutta he teit niinkuin se väärä huoneenhaltija käski, ja sentähden saavat he nyt maksaa heidän velkaansa ijankaikkisesti.

Se olis ollut parempi, jos se väärä huoneenhaltia olis opettanut herransa velkamiehiä kerjäämään, mutta kuinkapa hän saattaa heitä opettaa kerjäämään, koska hän itse ei viitti kerjätä. Pikemmin hän opettaa heitä varastamaan, kuin kerjäämään. Sillä se kerjääminen käypi kovin kunnian päälle. Me kuulemme myös tuhlaajapojan käytöksistä, ettei hänkään mennyt varsin isänsä luokse, vaikka köyhyys oli tullut päälle, vaan hän meni ensin yhden porvarin tykö siinä maakunnassa. Ja se sama porvari pani hänet sikoja paimentamaan.

Tällä tuhlaajapojalla oli siis vähempi kunniaa, kuin sillä väärällä huoneenhaltijalla, mutta kyllä hänessäki oli niin suuri kunnia, että jos hän ei olis tuntenut vanhemman sydäntä, olis hän pikemmin syönyt rapaa sikain ruuhesta ja paimentanut sikoja elinaikansa, kuin että hän olis mennyt isänsä tykö.

Mutta väärällä huoneenhaltijalla kuuluu olevan niin suuri maailman kunnia, ettei hän suinkaan olis ruvennut sikoja paimentamaan, koska hän ei viittinyt kaivaa eli kuokkia peltomaata. Ennenkuin semmoinen komea huoneenhaltija rupeaa peltomaata kaivamaan eli kerjäämään, ennen hän opettaa velkamiehiä vähentämään velkaansa, ettei olis herralla niin paljon kaipaamista, koska etsikon aika tulee. Mutta sikoja hän ei rupea ollenkaan paimentamaan.

Tuhlaajapojan täytyi sen tehdä, vaikka se on katsottu melkein huonoksi työksi, ettei viittis yksi kunniallinen talon trenki ruveta sitä tekemään; juuri kunnian tähden. Sillä kukas viittis sitä kuulla, että toiset kunnialliset miehet kutsuvat häntä sikapaimeneksi. Sen pitää oleman juuri kerjääjä poika eli semmoinen traasu perkele, joka rupeaa sikoja paimentamaan. Ja hänen pitää oleman melkein suuressa hädässä ennenkuin hän menee sikoja paimentamaan.

Mutta vaikka nyt tuhlaaja poika on häätynyt sitä tekemään, ei tarvitse nämät luontokappaleet ajatella, että väärä huoneenhaltija rupeaa heitä paimentamaan, joka on niin komea, ettei viitti kaivaa, ja on niin kunniallinen, ettei hän viitti kerjätä. Mutta tuhlaajapojan täytyy paimentaa sikoja muutaman ajan, siihen asti, että hätä käskee hänen nousta ylös ja mennä isänsä tykö. Ei hänen olis tarvinnut sitä tehdä, jos hän olis varsin mennyt isänsä tykö, koska hän oli kaiken omansa tuhlannut. Mutta kunnia oli hänessä niin suuri, ettei hän viittinyt varsin mennä semmoisena traasu perkeleenä isänsä tykö; ennen hän tahtoi itse jollakulla lailla tienata ruokaa. Mutta se porvari, jonka palveluksessa hän on, se sama porvari on niin ahne, ettei hän anna sikainkaan ruokaa palkaksi. Se porvari pelkää, että siat kupsottelevat, jos tuhlaajapoika söis heidän kanssansa.

Nouse nyt ylös, sinä tuhlaajapoika, ja rupea ajattelemaan, kuinka monella palvelijalla sinun isäs huoneessa on parempi tilaisuus kuin sinulla tässä vieraassa maassa, kussa ei anneta sikainkaan ruokaa syödä. Kuinkas monta ajastaikaa eli kuukautta sinä olet jo palvellut sitä porvaria, joka pani sinut palvelemaan sikojansa? Etkös ole vielä väsynyt, raukka, paimentamasta niitä sikoja? Minä kuulen, että isä on laittanut häitä sinulle ja muille traasuperkeleille, jotka tulevat hänen tykönsä niin huonona ja viheliäisenä, kuin he ovat.

Minä kuulen vanhemman sydämen kaipaavan sinua onnetointa raukkaa, joka karkaisit pois isän talosta, tuhlaamaan ja haaskaamaan omaisuutes porttoin kanssa vieraalla maalla. Minä kuulen vanhemman sydämen kaipaavan sinua ja tappavan syötetyn vasikan sinun tähtes, ja laittavan juhlavaatteet valmiiksi, siksi kuin tuhlaajapoika tulee. Minä kuulen vanhemman sydämen kaipaavan sinua ja odottavan, koska se onnetoin tuhlaaja poika tulee traasusena ja rääpäleissä, mustana ja kunniattomana, nälässä ja vilussa.

Isä on nyt laittanut häitä, kussa semmoiset nälkävieraat saavat nautita viinaa ja rieskaa, koska hän sanoo profeetan Esaiaksen kautta: "Tulkaat ja ostakaat ilman rahatta ja ilman hinnatta viinaa ja rieskaa." Nouse siis ylös onnetoin raukka ja mene isäs tykö ja sano: "Isä! Minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäs, enkä ole mahdollinen sinun lapsekses kutsuttaa, vaan anna minun olla niinkuin yksi huonoin sinun palvelijoistas.

Nouse, nouse, onnetoin poika, ja mene pian ennen kuin kaikki rakkaus jäähtyy vanhemman sydämessä, ennenkuin vanhin kuolee murheesta ja odottamisen tähden. Koskas hän saapi kuulla sanomia siitä onnettomasta pojasta, joka meni niin kauvas vieraalle maalle, ettei vanhemman korvat enää kuule sanomiakaan siitä raukasta? Nouse, nouse, tuhlaaja poika, ja mene traasu perkeleenä isäs tykö, että sinun silmäs saisit vielä kerran nähdä vanhemman kasvot, ennenkuin sinä kuolet. Jaa, kuule nyt, armollinen isä taivaassa, tuhlaajapojan huokaus: Isä meidän, joka olet taivaissa!

Evankeliumi: Joh. 2: 1.

Me kuulimme tässä pyhässä evankeliumissa, että Jeesus oli kutsuttu häihin ja että viina loppui kesken ja hänen äitinsä sanoi: "Ei heillä ole viinaa." Seuraavaisesti siitä pitää meidän tällä pyhällä hetkellä tutkisteleman: Mistä köyhälle hääväelle tulee viinaa, koska viina loppuu?

Se näyttää kyllä, niinkuin viina olis loppunut Kananean häissä; mutta me toivomme, että Maria, Jeesuksen äiti, ilmoittaa sen pojallensa ja sanoo sitte palvelijoille: "Mitä hän teille sanoo, se tehkää!"

Ensimmäinen tutkistelemus: "Minkä tähden hääviina on niin pian loppunut? Toinen tutkistelemus: Jeesus muuttaa veden viinaksi, ja kolmas tutkistelemus: Maailman tavallisuuden jälkeen säästetään huonompi viina viimeiseksi, mutta Kananean häissä tulee paras viina viimeiseksi.

Mutta vieraitten pitää odottaman niin kauvan kuin palvelijat ammentavat vettä ja kantavat edeskäyvälle. Sillä edeskäypä ei tiedä, mistä se viina on tullut, mutta että se on hyvä viina, jonka Jeesus on laittanut, sen hän tuntee, jos hän viittii maistaa siitä viinasta, jonka palvelijat kantavat hänen tykönsä.

Ensimmäinen tutkistelemus: Minkätähden on hääviina niin pian loppunut? Emme tiedä minkätähden se on niin pian puuttunut, mutta sen me tiedämme, että sitä on ollut vähäisen viinaa Kananean häissä. Ennen kuin se rupeis puuttumaan, on muutamat vieraat juovuksissa olleet, mutta nyt koska se rupeis puuttumaan, valittaa Maria, sanoen: Ei heillä ole viinaa. Vaikka Maria itse ei ole pahin juomari, suopi hän kuitenki mielellänsä, että häävieraat joisit ja tulisit iloisiksi.

Jos se on tosi, mitä Syyrakki sanoo, että viina ilahuttaa sydämen, niin vissimmästi Maria oli sen verran koetellut viinan voimasta ja mitä viina vaikuttaa, koska se tulee sydämeen, että hän olis mielellänsä suonut, että vierailla olis sen verran viinaa ollut, että he olisit tulleet iloisiksi. Sillä Marialla on sangen ikävä nähdä, että viina pitää niin pian puuttuman.

Viina vaikuttaa sitä, että vieraat tulevat iloisiksi ja niille tulee saarnaamalysti. He tulevat puheliaiksi, koska viina lämmittää sydämen. Ja muutamat rupeavat tanssaamaan, koska viina nousee päähän. Muutamille tulee niin palava rakkaus viinasta, että he itkevät toinen toisensa kaulassa aivan rakkaudesta. Ja muutamat ilmoittavat sydämen salaisimmat asiat, koska he ovat viinassa; jonka tähden vanha sananlasku on, että "viina on vakainen".

Sen me olemme nähneet, että opetuslapset tulit oikein puheliaiksi helluntaipäivänä, koska he olit täynnänsä makeata viinaa. Sentähden juuri se käypi kovin Marian kunnian päälle, että viina piti niin pian puuttuman Kananean häissä. Vissimmästi on viina puuttunut, sillä ei ole häävieraat enää puheliaat. Häävieraat istuvat nyt mykkänä ja katsovat murheella ja raskaalla mielellä toinen toisensa päälle. Ei häävieraat jaksa enää iloiset olla, koska viina on loppunut. Ei he jaksa hypätä ja tanssata, koska ei viina ilahuta sydäntä. Ei heillä ole palava rakkaus, koska ei ole viinaa, joka ilahuttaa ja lämmittää sydämen.

Sanalla sanottu: Se on kaikille vieraille juuri ikävä istua hääpöydässä ilman viinatta. Ja muutamat vieraat, jotka ovat kutsutut häihin, rupeavat jo katumaan, että häät pidetään ilman viinatta. Muutamille tulee niin ikävä istua siinä, että he rupeavat jo heti kohta menemään pois. Ja moni on jo tosin varkaisin mennyt ulos häähuoneesta. Mutta pahalla  tunnolla semmoiset vieraat menevät jonku viinaporvarin tykö, joka antaa heille muutamanlaista viinaa, vedellä sekoitettua. Sillä ei viinaporvarit raski juomarille antaa puhdasta ja selkeätä viinaa, vaan he antavat semmoista veden sekoitusta, joka väkevän ja selkeän viinan suhteen on niinkuin plaisku.

Ja minä luulen, että kaikki semmoiset vieraat, jotka ei viitti istua häähuoneessa siihen asti, että Jeesus laittaa parasta viinaa viimeiseksi, saavat nyt juoda plaiskua, johon viinaporvari sen paremman maun tähden on oman kusensa pannut. Ja semmoinen vesiviina eli plaisku taitaa olla makea niitten suussa, jotka ovat niin paljon juoneet sitä vuotavata pirun paskaa, että he ovat kaiken makunsa kadottaneet.

Semmoiset vieraat ei laita laiduntansa, vaikka minkälainen viina annettaisiin heille kirkossa ja Herran Ehtoollisessa. Vaikka vielä vuotava pirun paska olis pantu oikean viinan sekaan, kyllä he sen hyvällä tunnolla ja makealla suulla nielevät. Ei suinkaan pirun paskan korjaajat sido huiviansa suun eteen, vaikka pirun paska haisee heidän omasta suustansa, vaan he ottavat hyvällä mielellä vastaan sitä veden sekoitusta ja plaiskua, jota viinaporvari heille antaa, ja sanovat: "Tämä on hyvää viinaa, ei tämä ole plaiskua."

Mutta minä toivon, että oikeat vieraat Kananean häissä, jotka eivät ole vielä pirun paskan tähden makuansa pilanneet, ja ovat kerran maistaneet vähäisen siitä puhtaasta ja selkeästä viinasta, ei taida mennä viinaporvarin tykö pyytämään hänen plaiskuansa, vaan he sanovat viinaporvarille: "Jos sinä tahdot meille antaa viinaa, niin anna siitä puhtaasta ja selkeästä viinasta, mutta ei sitä taida olla. Ja jos ei ole, niin anna suolojakaan. Suola on kuitenki parempi kuin sinun plaiskusti, sillä me olemme niinkuin lampaat harjaantuneet nuolemaan suolavettä paimenen kädestä."

Mutta meidän piti kysymän perään, minkä tähden viina puuttui Kananean häissä. Me kuulemme nimittäin Marian valittavan: "Ei heillä ole viinaa." Ja se on tosi, että viina on puuttunut, mutta kenenkä on syy, että viina on puuttunut? Taitaa olla niin köyhä ylkä, ettei ole varaa laittaa niin paljon viinaa kuin juomarit tarvitsevat. Vai onkos niin huono edeskäypä, ettei hän pidä vaaria siitä, kuinka paljon viinaa tarvitaan?

Minun täytyy tunnustaa sekä yljän että morsiamen edessä, että edeskäypä on ollut laiska ja huolimatoin vaarin ottamaan viinan kulusta, mutta minä toivon, että edeskäypä Jumalan armon kautta laskee lasiin enemmän ja enemmän siitä parhaasta viinasta, jota ylkä on säästänyt viimeiseksi, koska edeskäypä ensin saapi maistaa, kuinka makea se viina on, jonka palvelijat tuovat kaivosta. Sillä ei edeskäypä tiedä, mistä semmoinen makea viina on tullut. Mutta sen verran hän tuntee, että se on paras viina, vaikka hän, joka on ruokaa laittamassa hääväelle, ei saa niin paljon juoda siitä viinasta, kuin häävieraat juovat. Erinomattain semmoiset vieraat, jota ovat oikeat juomarit.

Ei edeskäypä, sanon minä, saa juoda niin paljon, että hän kaatuu, sillä hänen pitää laittaman niin, että kaikki vieraat saavat määrätyn osansa sekä ruoasta että juomasta. Hänen pitää maistaman ensin kaikenlaisesta ruoasta, onko se parhaaksi suolainen, että vieraat saattavat sen syödä. Jos hän tuntee, että siinä on ylön vähän suoloja, niin hänen täytyy panna lisää suoloja.

Ja siinä ruoan raadissa ja ruoan maistamisessa kuluu hänen aikansa niin, ettei hän saa istua herrana hääpöydässä, vaan hänen täytyy olla köökissä palvelijoitten kanssa ja katsoa perään, että jokainen räätti tulis somasti laitetuksi, että se kelpais vieraille. Ja koska kaikki vieraat ovat saaneet kyllänsä, niin syököön edeskäypä lasten ynnä palvelijoitten kanssa.

Ja Vapahtaja kysyi: "Kumpi on suurempi, joka atrioitsee, taikka se, joka palvelee? Eikö se ole suurempi, joka atrioitsee? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee.

Toinen tutkistelemus. Viina on tosin puuttunut, ja ei ole yksikään, joka menee hakemaan lisää. Kuinkas nyt käypi vieraille, koska viina on loppunut? Maria! Sinä, joka olet kantanut Jumalan Poikaa sydämes alla ja olet tuntenut sitä taivaallista iloa silloin jo, koska sinä tulit raskaaksi Pyhästä Hengestä, ja olet sanonut: "Minun sieluni iloitsee Jumalassa, minun Vapahtajassani;" ethän sinä viitti nähdä, että vieraat Kananean häissä istuvat niinkuin tarhapöllöt mykkänä ja liikkumattomana; vaan sinä morsianpiika, tahtoisit kyllä, että vieraat pitäisit iloiset olla, erinomattain koska Vapahtaja on sanonut: "Ei hääväki saata paastota, niin kauan kuin ylkä on heidän kanssansa." Sinun täytyy nyt valittaa Herran Jeesuksen edessä siitä viinan puutteesta, joka on tällä köyhällä hääväellä, ja sanoa: "Ei heillä ole viinaa". Mutta se kuuluu hänen vastauksestansa, ettei hän pitänyt tätä Marian anomusta oikein somana: "Vaimo! Mitä minun on sinun kanssas? Minun aikani ei ole vielä tullut."

Onkos sitte niin, ettei Jeesus tahdo vielä ilmoittaa hänen jumalallista voimaansa? Vai onkos hänen tahtonsa niin, että vieraat saavat olla häissä ilman viinatta? Minä luulen, että Marian anomusta hän ei saata hyljätä, vaikka kuinka somatoin tämä anomus on, että hänen pitää nyt varsin laittaman köyhälle hääväelle viinaa; sillä vaikka ennen on pidetty viinaa häissä, ei ole nyt kuitenkaan viinaa pidetty moneen aikaan. Mutta Maria uskoi kuitenki, että Jeesus ei saata kieltää. Vaikka se on kohta somatoin asia, niinkuin minä luulen, maailman tähden, joka juoruaa niin paljon viinasta ja juopumuksesta Kananean häissä, vaikka ei ole kirjoitettu, että he olit juopuneet. Kuitenki käski hän ammentaa vettä kiviastioihin ja kantaa sisälle edeskäyvälle.

Minkätähden palvelijat kantavat vettä kiviastioissa? Ja koska nämät palvelijat tulevat sisälle, on tämä vesi paras viina! Se on ihmeellinen, että vesi ulkona ei ole muu kuin vesi, mutta niin pian kuin he tulevat edeskäyvän tykö, on tämä vesi muuttunut viinaksi. Se on tapahtunut Jeesuksen voiman kautta. Mutta ei edeskäypä tiedä, mistä se viina on tullut, vaan hän luulee, että ylkä on sitä viinaa jollakulla tavalla laittanut. Ja koska edeskäypä maistaa sitä vettä, joka Jeesuksen voiman kautta on viinaksi muuttunut, niin hän tuntee varsin, että se on parastalaita viinaa. Ei se ole semmoista plaiskua, jota hengelliset viina porvarit tarjoavat vieraille Kananean häissä. Eikä se ole vuotavaa pirun paskaa, jota itse rietas on kurastanut, jota metsän perkeleet lakkivat, jolla he voitelevat suoliansa ja pitävät makeana. Se vuotava pirunpaska on metsänperkeleitten paras viina.

Mutta ei metsänperkeleet ole Kananean häissä, eikä semmoiset hattarat ja manalaiset, jotka pimeydessä nauravat, ja kiroavat kirkon ympäri; vaan Kananean häissä ovat Jeesuksen opetuslapset, niinkuin Pietari, Jaakobi, Johannes ja Nathanaeli, niin myös Maria Jeesuksen äiti, joka on morsianpiikana, ja muut vaimot, jotka ovat Jeesusta seuranneet. Ne rupeavat nyt vasta uskomaan Jeesuksen päälle, koska he saavat maistaa sitä viinaa, jota Jeesus on vedestä tehnyt.

Kolmas tutkistelemus. Minkätähden edeskäypä sanoi ylkämiehelle: jokainen antaa ensin hyvää viinaa ja kuin juovutaan, niin sitten huonompata? Edeskäypä ihmettelee minkä tähden muissa häissä annetaan ensin hyvää viinaa, ja kuin juovutaan annetaan huonompi viina vieraille. Mutta Kananean häissä annetaan ensin huonompi viina ja paras viina säästetään viimeiseksi. Ja se on tosin ihmeteltävä asia, minkätähden se niin on. Mutta niin on asia tapahtunut, ja minä luulen, että kaikki ne vieraat, jotka kutsutut ovat Kananean häihin, ovat saaneet sen koetella, että huonompi viina annetaan ensin ja paras viina säästetään viimeiseksi.

Mutta ei ole kaikilla vierailla semmoinen kärsivällisyys, että he istuisit häähuoneessa siihen asti, että paras viina tuodaan eteen, vaan muutamat vieraat menevät pois häähuoneesta ennen kuin he ovat maistaneet viinaa. Ja muutamat menevät silloin, koska viina on loppunut; he korjaavat luitansa ja sanovat: "Koira täällä istukoon, kussa ei anneta parempaa viinaa."

Moni on jo korjannut luunsa ja mennyt ulos häähuoneesta, ja ne taitavat olla ne vanhat leilit, joista Vapahtaja sanoo: "Ei yksikään pane uutta viinaa vanhaan leiliin," sillä vanha leili ei kestä, koska siihen pannaan uusi viina, vaan se menee rikki ja uusi viina vuotaa pois siitä vanhasta leilistä, joka on ravistunut. Mutta uusi viina pannaan uusiin leileihin, ja niin he pysyvät molemmat tallella.

Niin syökäät nyt vieraat ja juokaat hyvin, niin kauan kuin hääpäivät räkkäävät. Syökäät ja juokaat viinaa ja rieskaa, sillä päivät tulevat, joina ylkä otetaan pois, ja silloin hääväki joutuu paastoamaan, koska ei ole enää edeskäypä, joka laskee uutta viinaa uusiin leileihin. Ja koska viina puuttuu, silloin tulee hääväelle ikävä. Kukas viimein laittaa köyhälle hääväelle viinaa, koska viina puuttuu?

Meidän toivomme on, että Jeesus on vielä elämässä. Jos olis joku Maria, joka rukoilis Jeesusta ja valittais: "Ei heillä ole viinaa!" taitais olla mahdollinen, että Jeesus Marian rukouksen tähden muuttais veden viinaksi, että häävieraat tulisit iloisiksi ja puheliaiksi, ettei tarvitsis mykkänä istua, niinkuin useammat nyt istuvat mykkinä, vaikka ei ole viina vielä peräti puuttunut. Kukas tiesi, koska sanansaattaja tulee kutsumaan häävieraita taivaallisiin häihin, kussa he saavat pitää häitä ijankaikkisesti. Siellä ei viina puutu koskaan. Siellä saavat häävieraat olla iloiset joka päivä. Amen!

Alkuperäinen / Aunon kokoelma / Helsingin yliopistonkirjasto /

Jäljennös / Aunon kokoelma / Kansallisarkisto Helsinki /