N:o 3B    3 SUNNUNTAINA ADVENTISSA 1852

Vapahtaja sanoi Juudalaisille: Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet; mutta publikaanit ja portot uskoit hänen: Mutta te, jotka sen näitte, ette sittekään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet. Matt. 21: 32

Näin sanoi Vapahtaja pappein päämiehille ja kirjanoppineille, koska he tulit häneltä kysymään, kenenkä voimalla hän oli alkanut ihmisiä opettamaan ja ihmeitä tekemään, ja kenenkä luvalla hän  viinaporvarien pöytiä rupeis kaatamaan. Pappein päämiehet ja kirjanoppineet tahdoit tietää, kuka oli hänelle luvan antanut niin opettaa kansaa juuri vastaan muita pappeja. Silloin kysyi hän taas takaisin pappein päämiehiltä, jos Johanneksen kaste oli Jumalasta eli ihmisistä tullut? Mutta ei pappein päämiehet tohtineet sanoa, että Johanneksen kaste oli ihmisistä, eli oman järjen tekemä, sillä papit tiesit, että kansa uskoi Johanneksen kasteen olevan Jumalasta tulleen. Mutta papit ei uskoneet sitä.

Koska nyt papit arvelit keskenänsä, kuinka heidän pitäis vastaaman, ettei he tulis johonkuhun järjen mukkaan solmituksi, sanoit he keskenänsä: jos me sanomme, että Johanneksen kaste oli taivaasta, niin sanoo hän meille, miksette siis häntä uskoneet? Jos me taas sanomme: Se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa. Viimein täytyi heidän sanoa: Emme tiedä.

Niin sanovat myös tämän aikaiset fariseukset, koska heille pannaan senkaltainen kysymys eteen, josta olis pelko, että he joutuisit johonki järjen mukkaan, jos he vastaisit väärin, niin he panevat itsensä tietämättömyyteen ja sanovat: Emme tiedä. Ja sillä tietämättömyyden varjolla he luulevat pääsevänsä vapaiksi kaikesta edesvastauksesta. Mutta Vapahtaja kysyi heiltä siinä tarkoituksessa, että he solmeisit itsensä, sillä Vapahtaja tiesi hyvin, ettei pappein päämiehet pitäneet Johannesta oikeana opettajana, vaan vääränä profeettana.

Ja niin se kävis vielä nytki, jos Johannes nousis ylös ja rupeais saarnaamaan niin kuin hän silloin saarnais: Te kyykäärmeen sikiät, kuka on teitä neuvonut välttämään sitä tulevaista vihaa. Se kävis niin, että kaikki kirjanoppineet ja fariseukset rupeaisit häntä vihaamaan ja sanomaan: Ei tämä ole kuin muutampi väärä profeetta ja villihenki, joka haukkuu kunniallisia ihmisiä kyykäärmeen sikiöiksi. Jos vielä joku Nazarenus kysyis fariseuksilta: Olikohan Johanneksen kaste taivaasta? Niin he vastaisit ilmanki: Emme tiedä, elikä menisit ulos siitä kirkosta, kussa semmoisia saarnataan, että ihmiset ovat kyykäärmeen sikiöt, ja sanoisit vielä: "Emme ole siihen laihin eläneet, että yksikään pappi eli väärä profeetta tarvitsee tulla meitä haukkumaan."

Ja tämän  aikaiset fariseukset suuttuisit vielä enemmän, jos Nazarenus sanois heille: Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet, mutta publikaanit ja portot uskoit hänen. Niin sanoisit tämän aikaiset fariseukset: Publikaanit ja portot! Se on: tulli hurtat ja huorat. Ne ovat juuri somat uskomaan hänen päällensä. Mutta met emme usko hänen päällensä. Jos vielä Nazarenus sanois heille: Vaikka te näitte, kuinka publikaanit ja portot uskoit Johanneksen, ette  kuitenkaan tehneet parannusta, että te olisitte uskoneet häntä.

Tosin ovat tämän aikaiset kirjanoppineet ja fariseukset nähneet, kuinka  portot ja publikaanit ovat uskoneet Johanneksen kasteen ja opin olevan taivaasta, ja ovat he myös nähneet, kuinka huorat ja varkaat ovat tehneet parannuksen. He ovat nähneet, kuinka pirun paska on vuotanut maahan, ja siitä on viinaporvarille  tullut katumus, juomarille on tullut kauhistus. Sillä jos pirun paska ei olis vuotanut maahan, ei olis viinaporvarille tullut katumus. Jos pirun paska ei olis vuotanut maahan, ei olis juomarille tullut kauhistus. Kyllä sentähden isommat viinaporvarit kantavat vihaa sydämissänsä ja uhkaavat tappaa sen villihengen ja väärän profeetan, joka ensinnä rupeis Jumalan viljaa pirun paskaksi kääntämään.

Kuitenki on sama mies vielä elämässä, ja aikoo vielä Jumalan viljaa pirun paskaksi kääntää. Vaikka se on kyllä yksi suuri ja kauhistavainen synti, että ihmisen pitää niin pilaaman Jumalan viljaa, että se juuri pirun paskaksi muuttuu. Sitä ei olis yksikään tuhannen ajastaikaa tätä ennen uskonut, että Jumalan vilja piti juuri pirun paskaksi muuttuman. Mutta niin se on kuitenki tapahtunut. Ja kirottu olkoon jokainen, joka Jumalan viljaa pirun paskaksi muuttaa. Ja kirottu olkoon jokainen, joka pirun paskaa suuhunsa panee, sillä paha henki haisee jokaisesta, joka pirun paskaa suuhunsa panee.

Mutta ei sentähden isommat viinaporvarit lakkaa pirun paskaa kuljettamasta, vaikka heille on tullut katumus siitä, että pirun paska on maahan vuotanut. Eikä isommat juomarit lakkaa vielä lakkimasta sitä vuotavata ja keitettyä pirun paskaa, vaikka muutamat juomarit ovat kauhistuneet siitä, että semmoinen vilja on maahan vuotanut.

Ja ovat myös siviät huorat nähneet, kuinka julkiset huorat rupeisit parannusta tekemään, koska Johannes haukkui heitä, mutta ei siviät huorat usko vielä, että Johanneksen kaste on taivaasta, sillä siviät huorat seuraavat sen siviän huoran esimerkkiä, joka ei saanut omantunnon rauhaa, ennen kuin Johanneksen kaula leikattiin poikki. Miksis sydäntä ei paistanut? Olen minä kuullut yhden siviän huoran mainittavan, joka ei saanut tunnon rauhaa, ennen kuin hän sai vanhemman sydämen paistaa hiilusten päällä.

Ovat myös rehelliset varkaat nähneet, kuinka muutamat julkiset varkaat ovat häätyneet tuomaan varastettua kalua takaisin sentähden, että yksi suuri noita on pannut eli nostanut manalaisia heidän päällensä. Mutta ei rehelliset varkaat vielä usko, että manalaiset nostetaan heidän päällensä kuoleman jälkeen, ellei täällä tule hoppu kantamaan varastettua kalua takaisin.

Nyt ovat tosin kaikki suruttomat ja armonvarkaat nähneet, kuinka huorat ja varkaat, niin myös juomarit ja viinaporvarit ovat katumuksen ja parannuksen tehneet, mutta ei he vielä usko, että tämä Johanneksen kaste on Jumalasta. He tahtovat ilmanki nähdä tunnustähtiä taivaasta, ennen kuin he uskovat. Vasta silloin he taitaisit uskoa, jos he näkisit tulta ja tulikiviä satavan taivaasta.

Meidän uskomme on kuitenkin se, että vaikka siviät huorat anovat Johanneksen päätä vadin päälle, pitää kuitenkin Johanneksen saaman iloita siitä vielä vankeudessa, että sokeat näkevät, ontuvat käyvät, pitaliset puhdistetaan ja kuolleita nostetaan ylös Jeesuksen voiman kautta. Ja Johannes saattaa vielä vankeudessa iloita siitä, ettei ole hänen vaivansa hukkaan mennyt, koska syntiset tulevat Jeesuksen tykö ja tulevat paratuksi hänen armonsa kautta.

Niin menkäät nyt sokeat raukat silmätohtorin tykö ja ostakaat silmien voidetta. Ja te ontuvat, jotka olette tähän päivään asti ontuneet molemmin puolin, menkäät Jeesuksen tykö, että hän parantais teidän jalkojanne. Te pitaliset, tahdottekos tulla puhdistetuksi? Menkäät nyt sen suuren parantajan tykö, että te tulisitte puhtaaksi. Ja te kuolleet raukat, jotka olette niin nuorena kuolleet ja vielä makaatte kuolleen uskon haudassa. Tahdottekos kuulla Herran äänen ennen kuin madot teitä syövät? Nouskaat ylös teidän haudoistanne, ennen kuin kivi pannaan haudan ovelle ja mullalla peitetään. Kuule, armollinen Herra Jeesus, sokiain, ontuvain ja pitalisten ääni, koska he huutavat sinun tykös. Isä meidän jne.

Evankeliumi: Matt. 11: 2.

Me kuulemme meidän pyhästä evankeliumistamme, että Johannes Kastaja oli vankeudessa, johon hänet oli heitetty sen siviän huoran tähden, joka ei saanut omantunnon rauhaa ennen kuin Johanneksen kaula leikattiin poikki. Siinä vankeudessa lähetti hän kaksi opetuslasta kysymään Jeesukselta: "Oletkos sinä se tuleva, eli pitääkö meidän toista odottaman? Tämä kysymys kuuluu  nyt näin: Onkkos tämä kristillisyys oikea, eli pitääkö meidän toista odottaman? Moni surutoin on jo aikaa tahtonut kaataa tämän kristillisyyden ja sanoo: Ei se ole oikea.

Juudalaiset ei tahdo tunnustaa tätä kristillisyyttä oikeaksi. Viinaporvarit ovat hirmuisesti suuttuneet tälle kristillisyydelle, koska heidän kalunsa ei Juuda enää. Juomarit ei tykkää ollenkaan tästä kristillisyydestä, sillä he moittivat kovin, että Jumalan vilja kutsutaan pirun paskaksi. Siviät huorat ovat niin kovin suuttuneet tälle kristillisyydelle, että he tahtovat kaulan leikata siltä mieheltä, jonka he luulevat syypääksi tämmöiseen villitykseen, sillä siviät huorat haukutaan nyt joka paikassa. Ei he saa enää maata rauhassa huorivuoteessa.

Rehelliset varkaat myös moittivat, ettei tämä kristillisyys ole oikea. Miksis muutamille varkaille tulee hoppu kantamaan varastettua kalua takaisin? Ilmanki on joku noita nostanut manalaisia heidän päällensä, että heidän täytyy kantaa varastettua kalua takaisin. Ja erinomattain ovat armonvarkaat eli tämän aikaiset fariseukset ja myös kirjanoppineet, eli maailman herrat suuttuneet tälle kristillisyydelle, sillä armonvarkaat ei tahdo kantaa takaisin varastetun kalunsa, jonka he ovat varastaneet Jumalalta, koska he sanovat: "meillä on Isä, Jumala", sanovat kristityt: "te olette siitä Isästä perkeleestä." Ja silloin puikivat käärmeen siemenet sydämen juuressa, koska heitä ei oteta kristityksi.

Fariseukset näkevät niin paljon vikoja kristittyin elämässä, ja sentähden het ei saata uskoa, että tämä kristilisyys on oikea. Kirjanoppineet, eli maailman herrat moittivat sitä, että kristityt ei kumarra itseänsä heidän edessänsä, ja että he tuomitsevat myös niitä helvettiin, jotka ovat muka niin kuin oppineet ja kunnialliset miehet. Ylimmäiset papit ei pidä tätä kristillisyyttä oikeana, koska kristityt haukkuvat vielä niitäkin ja vaativat parannusta.

Koska nyt semmoiset siviät ja kunnialliset miehet ja vaimot, niin kuin siviät huorat, rehelliset varkaat, raittiit juomarit ja kunnialliset viinaporvarit ei pidä tätä kristillisyyttä oikeana, ja vielä sittekin maailman herrat ja ylimmäiset papit sanovat, että tämä kristillisyys on yksi riettaan hengen villitys ja väärä oppi, niin täytyy viimein Johanneksen, joka on ensinnä alkanut haukkumaan ihmisiä, ruveta puolittain epäilemään, onko tämä kristillisyys oikea. Ei hän kuitenkaan itse tähtensä epäile, mutta muutampain opetuslasten tähden, jotka ei voi uskoa, että tämä kristillisyys on oikea.

Nämät Johanneksen opetuslapset ovat heränneet Johanneksen lakisaarnoista sen verran, että heille on tullut muret sielun autuudesta, mutta koska net ei ole alkaneet seuraamaan Jeesuksen verisiä askeleita, eivät he ole tulleet evankeliumin valkeuteen eikä sovintoon Jumalan kanssa. Ja koska omavanhurskaus on päässyt valtaamaan heitä, freistaavat he omalla parannuksella ja lain vanhurskaudella tulla autuaaksi. Ja viimein he rupeevat epäilemään, onko tämä kristillisyys oikea, koska het itse ei ole päässeet evankeliumin valkeuteen. Niiden tähden täytyy Johanneksen lähettää niitä epäileväisiä Jeesuksen tykö, että he saisit hänen omasta suustansa kuulla, onko hän se tuleva, se on: Onko tämä kristillisyys oikea, eli pitääkö meidän parempaa odottaman?

Jeesus käskee nyt näitä epäileväisiä Johanneksen opetuslapsia sanoa jälleen Johannekselle terveisiä, mitä he nähneet ja kuulleet olit Jeesuksen voimallisista töistä. Ja nyt se on kaikille nähtävä, että sokiat näkevät, ontuvat käyvät, pitaliset puhdistetaan ja kuolleita herätetään ylös. Ja autuas on se, joka ei pahene minussa, sanoo se siunattu.

Kyllä vissimmästi minä luulen, että Johanneksen opetuslapset näkevät kaikkia näitä ihmeitä tapahtuvan, että hengessä sokeat ovat saaneet näkönsä ja hengessä ontuvat ovat alkaneet käymään elämän tiellä. Ja hengessä pitaliset tulevat myös puhdistetuksi, koska he tulevat Jeesuksen tykö. Niin myös hengessä kuolleet nostetaan ylös ja saavat hengen Jeesuksen sanan kautta. Mutta maailma pahenee kuitenkin Jeesuksen huonosta muodosta ja luulevat, että hän on samaritanus ja että hänellä on perkele.

Sillä vaikka he näkevät, että elämän muutos on tapahtunut, ja että yhteinen kansa on alkanut seuraamaan Jeesusta, vaikka he näkevät, että köyhille saarnataan evankeliumi, köyhät saavat apua sekä ruumiin että sielun puolesta, köyhäin lapset saavat oppia ja ruokaa, ei maailman orjat siitä tykkää ollenkaan, sillä maailman ja perkeleen orjat sanovat: "Hän on riisunut seurakunnan alasti."

Kukas on riisunut seurakunnan alasti, muu kuin perkele hänen orjainsa ja renkeinsä kautta. Perkele on riisunut maakunnan alasti viinaporvaritten kautta ja skoijaritten kautta. Kukas on riisunut maakuntaa, muu kuin juopumuksen perkele ja huoruuden perkele, ja koreuden perkele, ja ylpeyden perkele. Juudas rupeis nyt surkuttelemaan vaivaisia ja pitämään murhetta köyhistä. Saati Juudas ei saarnais omaan kukkaroonsa, koska hän rupeaa kysymään: Mihinkä kelpaa tämän voiteen haaskaus. Tämä lasi olis taitu myydä enempään kuin kolmeen sataan penninkiin ja annettaa vaivaisille.

Katso, niin saarnaa Juudas, koska hän näkee yhden murheellisen ja katuvaisen sielun särkevän sen kauniin lasin ja vuodattavan kallista Narduksen voidetta. Kuinka nyt, Maria Magdaleena, koska sinä sydämes yksinkertaisuudessa tahdot vuodattaa kallista Narduksen voidetta Jeesuksen pään päälle, niin tulee Juudas vaivaamaan sinun tuntoasi sillä soimauksella, että sinä olet tehnyt väärin, koska sinä vuodatit kallista Narduksen voidetta Jeesuksen pään päälle. Juudas soimaa nyt sinua, Maria Magdaleena, että sinä olet haaskannut vaivaisten osan, koska sinä olet vuodattanut kallista Narduksen voidetta Jeesuksen pään päälle.

Mutta älä huoli, sinä murheellinen vaimo, vuodata sinä sydämes rakkaus Jeesusta kohtaan, särje se lasi, jossa sinä olet pitänyt tallella kallista Narduksen voidetta. Se on vuodatettu Jeesuksen hautaamiseksi. Se taitaa olla viimeinen kerta, kuin sinä olet vuodattamassa tätä kallista Narduksen voidetta hänen päänsä päälle, koska hän on vielä elämässä. Sillä jo ovat ylimmäiset papit, kirjanoppineet ja fariseukset, niin myös kansan vanhemmat heitänsä koonneet Kristusta vastaan, ja tätä kristillisyyttä vastaan, hävittääksensä häntä.

Voitele siis, uskollinen sielu, Jeesuksen päätä kalliilla Narduksen voiteella ennen kuin Jeesus kuolee. Pian sinä saat istua hänen hautansa päällä ja vuodattaa murheen ja kaipauksen kyyneleitä. Etkös näe jo, että hän on kuolemassa kristittyin sydämessä. Pian jääpi ainoastansa muisto siitä orjantappuroilla kruunatusta Kuninkaasta kristittyin mieleen. Ja silloin rupeevat opetuslapset sanomaan: Me luulimme hänen siksi, kuin Israelin lunastaman piti. Meillä oli ennen se usko, että tämä kristillisyys on oikea, mutta nyt me olemme jääneet orvoiksi ja uskoa paitsi.

Moni on jo alkanut valittamaan, ettei ole uskoa. Ja netkin, jotka ovat ennen uskoneet, valittavat, ettei ole uskoa. Kuinkapa usko on niillä, joiden Vapahtaja on kuollut, joiden Lunastaja on haudassa. Eihän ne jaksa enää uskoa, joiden sydämessä Vapahtaja on kuollut. Ja jos niillä olis oikea murhekaan, jos he itkisit Jeesuksen haudan päällä, niin se olis mahdollinen, että se ristiinnaulittu tulis vielä eläväksi. Mutta koska he valittavat, ettei ole uskoa, ei murhetta eikä kaipausta, kuinkapa Hän sitte virkoo enää?

Mutta kyllä sentähden tämä kristillisyys oikea on, vaikka maailman orjat sanovat: Ei se ole oikea, koska papit, kirjanoppineet ja kansan vanhimmat ei pidä sitä oikeana. Niinpä Johannes muistelee evankeliumissa, kuinka maailman herrat puhuvat keskenänsä, koska he arvelevat tästä kristillisyydestä, joka on tullut maailmaan Jeesuksen Nazarenuksen kanssa. Maailman herrat arvelevat näin: Hänellä on perkele, ja hän on mieletöin, mitä te häntä kuuntelette? Mutta muut sanovat näin: Ei ne ole riivatun puheet, taitaako perkele sokian silmät avata. Joh. 10: 20 - 21.

Taas muistelee Johannes eri paikassa, mitä maailman herrat arvelevat tämän kristillisyyden alkajasta. He sanovat näin: Onko joku päämiehistä taikka fariseuksista uskoneet hänen päällensä? Mutta tämä kansa, joka ei tiedä lakia, on kirottu. Joh. 7: 48. Ja nyt te kuulette, mitä ylimmäiset papit, kirjanoppineet, fariseukset ja maailman herrat tuumaavat  tästä kristillisyydestä, joka on tullut maailmaan Jeesuksen kautta. He tuumaavat, ettei se ole oikea, koska ylimmäiset ei ole uskoneet hänen päällensä. Mutta tämä kansa, joka ei tiedä lakia, on kirottu.

Jokos nyt uskotte, että tämä kristillisyys on oikea, koska se on juuri totisesti tapahtunut niin kuin apostoli Johannes on kirjoittanut? Sillä näin he saarnaavat, jotka ei usko tätä kristillisyyttä oikeaksi, että tämä kansa on kirottu, joka ei tiedä lakia. Mistäs kansa tietää, mikä laki herroilla ja ylimmäisillä papeilla on, koska he saattavat niin vääntää lain, että yksi Raamatun sana tulee pilkkaamiseksi, koska se tulee kristittyin suun kautta ulos. Mutta jos perkeleen apostolit vääntävät Raamatun sanat väärään mieleen, silloin on Jumalan sana oikea. Niin perkele selittää Raamattua, että se tulee luvalliseksi hypätä kirkon katon päältä alas maahan.

Ja tiedättekös, mikä kristillisyys on oikea maailman mielen jälkeen? Jo! Semmoinen kristillisyys, kuin nyt maailmassa bruukataan, nimittäin huoraaminen, juopumus, kirous ja tappelus kirkon takana: se on maailman kristillisyys. He veisaavat virsiä kirkossa, ja huoralauluja kirkon takana. He istuvat siivosti kirkossa, ja tappelevat kirkon takana. He ovat siviät kirkossa, ja huoraavat kirkon takana. He juovat Herran kalkista kirkossa ja perkeleen kalkista he juovat kirkon takana.

Semmoinen nyt on maailman kristillisyys. Ja senkaltaista kristillisyyttä nyt maailman herrat pitävät oikeana. Ja ylimmäiset papit oikein kiittävät sitä kristillisyyttä, joka nyt maailmassa harjoitetaan. He saarnaavat huorille: Rakkaat kristityt. Ja viinaporvareille: Rakkaat Jeesuksen ystävät. Kyllä te tulette autuaaksi, jos te elätte niin siivosti, kuin tähän asti on eletty. Olis minusta somempi, jos papit saarnaisit viinaporvareille: Rakkaat perkeleen ystävät! Juokaat ja tapelkaat hyvin, niin te tulette autuaaksi.

Mutta nyt minä päätän puheeni tällä kerralla. Jumala ja se suuri Ristinkantaja, joka on kaikkein edestä hikoillut ja vuodattanut vertansa, vahvistakoon armollansa net harvat sielut, jotka uskovat tämän kristillisyyden oikeaksi ja pyrkivät sen perään, että he voittaisit elämän kruunun. Sillä Johanneksen opetuslapset häätyvät  kuitenkin tulla Jeesuksen opetuslapsiksi, koska Johanneksen pää hakataan pois sen siviän huoran tähden.

Ja nyt te sokiat, ontuvat ja pitaliset, jotka olette tulleet paratuksi, ei minun, mutta Jeesuksen sanan kautta, muistakaat, millaiset te olette olleet, ettette toista kertaa tulis sokiaksi, ontuvaksi ja pitaliseksi, ettei viimeiset tulis pahemmaksi kuin ensimmäiset. Amen.

Alkuperäinen / Aunon kokoelma / Helsingin Yliopistonkirjasto